Maahanmuuttajien kuntoutus edellyttää riittävää tiedottamista ja erityisosaamista

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat hakeutuvat kantaväestöä harvemmin kuntoutukseen ja heille myönnetään sitä harvemmin. Palveluihin ohjaamista vaikeuttavat yhteisen kielen ja sosiaalisen tukiverkoston puuttuminen sekä tiedonsaannin ongelmat.

Kelan rahoittamassa tutkimuksessa ”Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina” selvitettiin rekisteriaineistojen ja asiantuntijahaastattelujen avulla maahanmuuttajien kuntoutukseen hakeutumista ja siihen pääsemistä. Tutkimuksen toteuttivat Kuntoutussäätiö ja Lapin yliopisto.

Tutkimuksen rekisteriaineistoa koskevassa osassa (Härkäpää ym., Kuntoutus 2/2012) tarkasteltiin kaikkien vuosina 2007–2009 Kelalta kuntoutusta hakeneiden noin 173 000 henkilön kuntoutushakemusten kohdentumista, niiden perustana olevia sairausdiagnooseja sekä hakemuksiin annettuja kuntoutuspäätöksiä.

Hakijoista maahanmuuttajataustaisia oli 2 669, mikä on 1,5 % kaikista hakijoista. Väestöosuuteensa nähden erityisesti työikäiset maahanmuuttajat hakevat selvästi harvemmin Kelan kuntoutusta: kantaväestöstä 3,2 % haki kyseisinä vuosina Kelan kuntoutusta, maahanmuuttajista vain 1,3 %.

Työikäiset maahanmuuttajat hakeutuvat harvemmin kuntoutukseen. Heille myös myönnetään ammatillista kuntoutusta harvemmin kuin kantaväestölle.

Rekisteritutkimuksen tuloksia voidaan selittää palvelujärjestelmän kitkakohtien ja ns. portinvartijuuden näkökulmasta. Näitä näkökulmia on tarkasteltu tutkimuksen toisessa, haastatteluaineistoon perustuvassa osassa.

Ongelmien syitä ja ratkaisuja selvitettiin haastatteluissa

Nyt julkaistavassa tutkimuksen toisessa osassa selvitetään, millaisia haasteita liittyy työikäisten ja kotoutumisvaiheen ohittaneiden maahanmuuttajien mielenterveyskuntoutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen. Lisäksi tarkastellaan, millaisia ratkaisuja haasteisiin on tarjolla.

Tutkimusta varten haastateltiin 95:tä hyvinvointipalveluiden ammattilaista pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Haastateltavat olivat sosiaali- ja terveyspalveluiden, työ- ja elinkeinotoimistojen, työvoiman palvelukeskusten, järjestöjen sekä Kelan johtajia ja työntekijöitä. Kaikilla haastatelluilla on pitkä kokemus työstä maahanmuuttajien kanssa.

Ammattilaiset kokevat työn maahanmuuttajien kanssa usein vaativammaksi kuin muiden asiakkaiden kanssa. Haasteita kuntoutuksen järjestämiselle aiheuttavat mm. muuttoon liittyvät kokemukset, yhteisen kielen puuttuminen, kulttuurierot ja sosiaalinen asema.

Haasteisiin voidaan tarttua kolmella tasolla. Ensinnäkin voidaan lisätä hyvinvointipalvelujen ammattilaisten tietoja ja taitoja ja tukea heidän mahdollisuuksiaan toimia tarvittaessa eri tavoin kuin syntyperäisten suomalaisten asiakkaiden kanssa. Toiseksi voidaan kehittää ja käyttää erilaisia tukipalveluja. Lisäksi voidaan tuottaa erillispalveluja maahanmuuttajille.

Ammattilaisten tietojen ja taitojen lisäämisen edellytys on, että palvelujen johto organisoi ja resursoi tehtävät uudelleen. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää myös, että palveluissa käytetään aina tarvittaessa tulkkausta ja konsultaatiota tai muita tarvittavia tukipalveluja. Lisäksi tulee kehittää suomen kielen opetusta ja kuntoutusta yhdistäviä palveluja. Tällaisia palveluja tarvitsevat erityisesti ne maahanmuuttajat, joilla on kuntoutuksen tarve mutta jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle heikon kielitaidon vuoksi.

Suomalaisia hyvinvointipalveluja ohjaavien yleisten periaatteiden mukaisesti myös maahanmuuttajien palveluihin ohjaamisen tulisi perustua palvelutarpeeseen, ei siihen, että asiakas kuuluu tiettyyn väestöryhmään. Maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada palveluja tulisi myös kehittää mahdollisimman pitkälle osana olemassa olevia palveluja.

Lisätietoja:
Ulla Buchert, tutkija, VTM, Kuntoutussäätiö, puh.09 53041, etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi
Kristiina Härkäpää, professori, Lapin yliopisto, puh. 040 548 3889, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Julkaisu: Buchert U, Vuorento M. Suomalaisten hyvinvointipalveluiden ammattilaisten näkemyksiä maahanmuuttajien ammatillisen ja mielenterveyskuntoutuksen haasteista ja ratkaisuista. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 81, 2012. ISBN 978-951-669-893-2 (nid.), 978-951-669894-9 (pdf).

Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.

Rekisteritutkimus: Härkäpää K, Vuorento M, Buchert U, Lehikoinen T. Maahanmuuttajat Kelan kuntoutuspalveluissa. Kuntoutusta hakeneet, kuntoutuspäätökset ja myönnetyt toimenpiteet. Kuntoutus 35, 2, 2012, 13-29.

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.