Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2004

Kela tiedottaa 30.12. Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2004 Suurimmat muutokset Kelan etuuksissa vuonna 2004 koskevat lapsiperheiden etuuksia, ammatillista kuntoutusta ja yrittäjän päivärahan laskentaperusteita. Lapsilisään korotus Ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä nousee 1.1.2004 alkaen 90 eurosta 100 euroon. Myös lapsilisään maksettava yksinhuoltajakorotus nousee nykyisestä 33,60 eurosta 36,60 euroon. Marraskuussa 2003 lapsilisiä maksettiin koko maassa yhteensä 570 000 perheelle. Yksinhuoltajakorotuksen saajia oli noin 100 000. Osittainen hoitoraha korottuu ja laajenee Pienten lasten vanhemmilla on oikeus lyhentää päivittäistä tai viikottaista työaikaansa palkattomasti. Marraskuussa 2003 oikeus osittaiseen hoitovapaaseen laajentui koskemaan myös perusopetuksen toisen vuoden opetukseen osallistuvan lapsen vanhempia. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin ja virka- ja työehtosopimuksiin. Ansionmenetyksen korvaamiseksi vanhempi voi hakea Kelalta osittaista hoitorahaa. Tällä hetkellä osittaista hoitorahaa maksetaan vain alle kolmivuotiaan lapsen hoidon vuoksi. Osittainen hoitoraha nousee 1.1.2004 alkaen 63,07 eurosta 70 euroon kuukaudessa. 1.8.2004 alkaen oikeus osittaiseen hoitorahaan laajenee niin, että se koskee alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien lisäksi myös ensimmäisen ja toisen vuoden opetukseen osallistuvan lapsen vanhempia. Vuonna 2002 Kela maksoi osittaista hoitorahaa noin 2000 perheelle. Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen laajenee Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen laajenee ja kuntoutus varhaistuu 1.1.2004 alkaen. Tavoitteena on myöhentää ja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Uudistus lisää työeläkelaitosten vastuuta työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta, mutta myös Kelan tehtävät ammatillisessa kuntoutuksessa lisääntyvät. Uutta on, että ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet tulee aina selvittää, jos henkilöä uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina. Kelan vastuulla ovat ensisijaisesti nuoret ja muut henkilöt, joiden yhteys työelämään on vähäinen. Työeläkelaitokset vastaavat vakiintuneesti työelämässä olevien ammatillisesta yksilökuntoutuksesta. Työssä oleville Kela voi järjestää ammatillisena kuntoutuksena edelleen työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (TYK), jos kuntoutus ei ole vireillä työeläkelaitoksissa. Lisäksi lääkinnällisenä kuntoutuksena Kela voi järjestää työssä olevien varhaiskuntoutusta eli ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta (ASLAK®). Uudistuksen jälkeenkin Kela on työikäisen väestön tärkein kuntoutuksen järjestäjä. Kuntoutusrahaa 75 % työtuloista Kelan maksama kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen ajalta korottuu vuoden alusta 75 %:iin työtuloista. Korotettu kuntoutusraha korvaa paremmin kuntoutujan ansionmenetystä kuin sairauspäivärahan suuruinen kuntoutusraha. Siinä korvaustaso on enintään 70 % ja se pienenee työtulojen kasvaessa. Kelan kuntoutusrahaan saavat korotuksen vuoden vaihteessa myös ne yli 1000 henkilöä, joiden ammatillinen kuntoutus on alkanut ennen uuden lain voimaan tuloa. Vuonna 2004 alkavan kuntoutusrahan perusteena käytetään palkansaajilla vuoden 2002 verotuksessa vahvistettuja työtuloja. Jos työtulot ovat olennaisesti nousseet, voi kuntoutuja saada kuntoutusrahansa määritellyksi myös viimeisen 6 kuukauden työtulojen perusteella. Kela maksaa kuntoutusrahaa silloin, kun kuntoutujalla on Kelan tai muun kuntoutusrahalaissa mainitun kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös. Muita kuntoutuksen järjestäjiä ovat esim. terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja työterveyshuolto. Työeläkekuntoutuksessa oleville kuntoutusrahan maksaa työeläkelaitos ja sen määrä on sama kuin olisi henkilön työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Yrittäjän päivärahan ja kuntoutusrahan perusteeksi YEL/MYEL -työtulo Vuoden 2004 alusta lähtien yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen päiväraha ja kuntoutusraha lasketaan hakijan eläkevakuutuksen työtulon perusteella. Tavoitteena on taata yrittäjälle päiväraha, joka vastaisi mahdollisimman hyvin menetettyä työpanosta ja saamatta jäänyttä tuloa. Muutos koskee sairauspäivärahaa, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä osittaista vanhempainrahaa, erityishoitorahaa sekä kuntoutusrahaa. Jos yrittäjän päiväraha tai kuntoutusraha alkaa vuonna 2004, perusteena on vuoden 2002 yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen työtulo yhden vuoden indeksillä korjattuna. Kela saa tiedon hakijalle vahvistetun työtulon suuruudesta suoraan eläkelaitokselta. Myöhemmin tiedot saadaan verottajan kautta. Työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään Työmarkkinatukea voi saada 17-64 -vuotias työtön työnhakija. joka ei ole ollut työssä vähintään kymmentä kuukautta viimeisen kahden vuoden aikana. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen. Sekä hakijan omat että hänen puolisonsa tai avopuolisonsa tulot vähentävät työmarkkinatukea. Hakijan työtulot otetaan huomioon kokonaan. Puolison tuloista on otettu huomioon ne tulot, jotka ylittävät 236 euroa kuukaudessa. 1.1.2004 alkaen tarveharkinta lieventyy puolison tulojen osalta. Puolison tuloista otetaan jatkossa huomioon ne tulot, jotka ylittävät 536 euroa kuukaudessa. Muutoksen arvioidaan tuovan työmarkkinatuen piiriin noin 2000 uutta saajaa. Työttömyysturvaan korotukset Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat 1.1.2004 alkaen 23,02 eurosta 23,16 euroon päivässä eli noin 3 euroa kuukaudessa. Korotukset koskevat myös Kelan maksamaa koulutustukea, vuorottelukorvausta ja koulutuspäivärahaa. Myös työmarkkinatuen ja työttömyyspäivärahan lapsikorotukset nousevat 1.1.2004 alkaen. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 4,39 euroa, kahdesta 6,44 euroa ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 8,31 euroa. Koulutusajalta työttömälle maksettava ylläpitokorvaus nousee 7 eurosta 8 euroon päivässä ja korotettu ylläpitokorvaus 14 eurosta 16 euroon päivässä. Yleisen asumistuen perusteissa muutoksia Yleisessä asumistuessa tulorajoja korotetaan 1.1.2004 alkaen niin, että työmarkkinatukea saava yksin asuva henkilö voi saada täyttä asumistukea myös työmarkkinatuen korotuksen jälkeen. Vuoden 2003 lopussa yleistä asumistukea saavista 159 000 ruokakunnasta työttömiä oli 101 000. Asumismenoiksi hyväksyttäviä vesimaksuja sekä omakotitalossa hoitomenoina hyväksyttäviä muita kuluja korotetaan kustannusten keskimääräistä nousua vastaavasti. Vuokra- ja vastikeasunnoissa hoitomenona hyväksyttävä vesimaksu nousee13,07 euroon ja omakotitaloissa 14,25 euroon. Omakotitaloissa hyväksyttävät muut kulut eli ns. kunnossapitonormi korotetaan 56,90 euroon. Asumistuen uudet määräytymisperusteet tulevat voimaan vuoden 2004 alusta ja koskevat siitä eteenpäin myönnettäviä tai tarkistettavia tukia. Asumistukea jo saavien tuet tarkistetaan uusien perusteiden mukaisiksi vähitellen vuoden 2004 aikana normaalien tarkistusten yhteydessä. Korotukset kansaneläkkeisiin ja vammaisetuuksiin Kansaneläkkeisiin, perhe-eläkkeisiin, rintamalisiin, vammaisetuuksiin, sotilasavustukseen, maahanmuuttajan erityistukeen ja eläkkeensaajien asumistuen rajoihin tulee vuoden alusta 0,6 prosentin indeksikorotus. Eläkkeensaajien asumistuessa asumismenoiksi hyväksyttävät vesimaksut korottuvat 1.1.2004 alkaen. Kun asunnossa on lämmin vesi ja vesijohto, vesinormi on 15,66 euroa/kk/hlö. Muuten vesinormi on 2,39 euroa/kk/hlö. Myös kunnossapitokustannukset korottuvat 34,22 euroon kuukaudessa. Lämmitysnormit säilyvät ennallaan. Täysi kansaneläke on 1.1.2004 alkaen yksinäisellä henkilöllä I kuntaryhmässä 496,38 euroa ja II kuntaryhmässä 475,73 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajien hoitotuki nousee 51,79 euroon, korotettu hoitotuki 128,93 euroon ja erityishoitotuki 257,84 euroon kuukaudessa. Lapsen hoitotuki ja vammaistuki nousevat 77,32 euroon kuukaudessa. Lapsen korotettu hoitotuki ja korotettu vammaistuki nousevat 180,43 euroon kuukaudessa. Lapsen erityishoitotuki ja erityisvammaistuki nousevat 335,09 euroon kuukaudessa. Sairausvakuutusmaksut ja työnantajien sotu-maksut ennallaan Sekä eläkeläisten että palkansaajien sairausvakuutusmaksut pysyvät ennallaan eli 1,5 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Myös työnantajien palkoista maksamat sosiaaliturvamaksut pysyvät samoina kuin vuonna 2003. Lääkekorvausten muutokset Suurten lääkekustannusten vuosikatto nousee nykyisestä 601,15 eurosta 604,72 euroon. Lisätietoja: Kelan toimistot tai Kelan viestintä, tiedottaja Hilkka Nakari, p. 020 434 1473, hilkka.nakari@kela.fi ja tiedottaja Minna Latvala, p. 020 434 1418, minna.latvala@kela.fi Ks. myös Kelan Superpähkinä vuonna 2004 (etuuksien määrät ja myöntämisperusteet, 28 sivua. http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/alias/super04/$File/super04verk ko.pdf?OpenElement (kopioi linkki kokonaan, jos se on katkennut kahdelle riville) ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/12/30/20031230BIT00060/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/12/30/20031230BIT00060/wkr0002.pdf