Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2016
Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät ensi vuonna 0,4 %. Myös sairaanhoidon Kela-korvaukset pienenevät, ja lääkekorvauksissa otetaan käyttöön uusi alkuomavastuu. Korotuksia on luvassa takuueläkkeisiin ja kuntoutuspsykoterapian korvauksiin.
Kelan maksamiin etuuksiin ei tehdä indeksikorotusta ensi vuoden alussa. Sen sijaan monien etuuksien määrät pienenevät 0,4 %, sillä negatiivinen inflaatio painoi kansaneläkeindeksin miinukselle. Opintoraha ja lapsilisät irrotetaan kansaneläkeindeksistä, joten niiden määrät pysyvät ennallaan.
Ensi vuonna voimaan tulevat muutokset koskevat suurta osaa Suomessa asuvista. Esimerkiksi lääkekorvauksia sai viime vuonna 3,8 miljoonaa henkilöä.
Seuraavassa käydään läpi tiiviisti kaikki Kelan hoitaman sosiaaliturvan keskeiset muutokset vuonna 2016. Eduskunta on hyväksynyt suurimman osan muutoksista, mutta kaikkia lakeja ei ole vielä vahvistettu. Päivitämme lopulliset tiedot muutoksista Kelan verkkosivuille.
Yleisessä asumistuessa perusomavastuun tulosidonnaisuus kiristyy hieman
Yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuus nousee ensi vuoden alussa 40 %:sta 42 %:iin. Asumistuen enimmäisasumismenot pidetään vuonna 2016 samoina kuin tänä vuonna. Erikseen maksettavana vesimaksuna hyväksytään 18 euroa kuukaudessa henkilöä kohden, aiemman 19 euron sijaan. Erikseen maksettavina lämmityskustannuksina hyväksytään sama määrä kuin tänä vuonna.
Yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuuden kiristäminen kohdistuu vuonna 2016 noin 105 000 tuensaajaan. Asumistuen taso alenee heillä arvioiden mukaan keskimäärin 9 euroa. Pienituloisimpien tuensaajien tukeen tulosidonnaisuuden kiristäminen ei vaikuta. Yksin asuva, täyttä työmarkkinatukea saava henkilö saa jatkossakin tulojen puolesta täyttä asumistukea.
Muutokset liittyvät hallitusohjelman edellyttämiin säästötoimiin. Muutoksilla tavoitellaan yhteensä 22 milj. euron säästöjä yleisen asumistuen menoissa vuonna 2016.
Yksityisen sairaanhoidon korvaukset pienenevät
Hallitus edellyttää 78 milj. euron säästöjä sairausvakuutuksesta maksettaviin sairaanhoidon kustannuksiin vuonna 2016 (HE 106/2015).
Säästöt toteutetaan leikkaamalla lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja. Hammaslääkärin tekemän suun tutkimuksen korvaus sekä rintamaveteraanien protetiikan toimenpidetaksa jätetään vuoden 2015 tasolle.
Uudet korvaustaksat ovat nähtävissä verkossa www.kela.fi/taksat 1.1.2016 alkaen.
Lääkekorvauksiin 50 euron alkuomavastuu
Hallitus esittää, että Kelan korvaamista lääkkeistä saisi sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun vuotuiset lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun (HE 128/2015). Alkuomavastuu olisi 50 euroa kalenterivuodessa. Se ei koskisi alle 18-vuotiaita.
Alkuomavastuu kerryttäisi kuitenkin lääkkeiden vuosiomavastuuta eli ns. lääkekattoa. Se on ensi vuonna 610,37 euroa.
Lääkkeiden peruskorvaus nousee nykyisestä 35:stä 40 %:iin. Alempi (65 %) ja ylempi (100 %) erityiskorvaus säilyvät ennallaan.
Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuuta esitetään korotettavaksi nykyisestä 3 eurosta 4,50 euroon ja vuosiomavastuun (ns. lääkekaton) ylityksen jälkeistä omavastuuta 1,50 eurosta 2,50 euroon.
Matkakorvausten omavastuu nousee
Hallitus esittää, että Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousisi nykyisestä 16 eurosta 25 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta (HE 106/25). Matkakorvausten vuotuinen omavastuuosuus (ns. matkakatto) nousisi 272 eurosta 300 euroon.
Kela korvaa taksilla tehtyjä matkoja, jos asiakas ei voi käyttää muuta kulkuneuvoa terveydentilansa tai puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi. Kelan korvaama taksimatka tilataan alueellisesti keskitetyistä tilausnumeroista. Muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta tilatun taksimatkan omavastuu nousisi 32 eurosta 50 euroon.
Kela voi myöntää asiakkaalle hänen terveydentilansa tai avun tarpeen perusteella oikeuden ns. vakiotaksin käyttöön. 1.1.2016 alkaen myös vakiotaksiasiakkaiden matkoja voidaan yhdistellään muiden asiakkaiden matkoihin. Matkoja ei yhdistellä silloin, kun terveydenhuolto on antanut vakiotaksiasiakkaalle oikeuden matkustaa yksin lomakkeella SV 67 Todistus matkakorvausta varten.
Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan pieniä muutoksia
Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärät pienenevät 24,02 eurosta 23,93 euroon päivää kohden.
Hallitus esittää, että sairaus- ja kuntoutusrahan 70 %:n korvaustasoon oikeuttava vuosittainen työtuloraja on jatkossa 30 000 euroa (HE 105/2015). Nykyinen raja on 36 419 euroa vuoden 2015 tasossa. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa karttuu nykyisen 40 %:n sijasta 35 % vuoden 2015 tasossa 56 032 euroon saakka ja tämän ylittävältä osalta 25 %.
Vuonna 2016 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee 0,7 %.
Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 4,60 % vakuutusmaksuvähennyksenä.
Sairausvakuutusmaksut nousevat hieman
Vuonna 2016 yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu on 2,12 % (2,08 % vuonna 2015).
Vuonna 2016 vakuutetun palkansaajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 % palkasta, josta päivärahamaksun osuus on 0,82 % ja sairaanhoitomaksun osuus 1,30 % (vuonna 2015 yhteensä 2,10 %).
Yrittäjän sairausvakuutusmaksu on 2,25 % työtulosta vuonna 2016. Tästä päivärahamaksun osuus on 0,82 %, sairaanhoitomaksun osuus 1,30 %. Yrittäjien maksama lisärahoitusosuus pysyy vuoden 2015 tasolla ja on 0,13 %. Tämä maksu koskee YEL-vakuutettuja yrittäjiä.
Etuudensaajat maksavat vuonna 2016 eläkkeestään tai etuustulostaan sairausvakuutusmaksuna 1,47 %, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2015 (1,49 %).
Vammaistuet pienenevät hieman
Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki pienenevät vuodenvaihteessa 0,4 %.
Vammaistuen uudet määrät ovat seuraavat: perusvammaistuki 92,94 e/kk, korotettu vammaistuki 216,87 e/kk ja ylin vammaistuki 420,51 e/kk.
Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat seuraavat: perushoitotuki 62,25 e/kk, korotettu hoitotuki 154,96 e/kk ja ylin hoitotuki 327,67 e/kk. Veteraanilisä on 105,13 e/kk.
Kuntoutuspsykoterapian korvaustaso nousee
Aikuisten mahdollisuudet hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan paranevat, sillä yli 26-vuotiaiden terapiakäynneistään maksama omavastuuosuus pienenee.
Ensi vuoden alusta kuntoutuspsykoterapiakorvauksen määrä on sama sekä nuorille että aikuisille. Lisäksi korvaustasoja on vain yksi eikä terapeutin koulutustaso vaikuta maksettavan korvauksen määrään.
Ensi vuonna Kela maksaa yksilöterapiasta korvausta 57,60 euroa. Aiemmin Kela korvasi 26 vuotta täyttäneiden terapiakäynneistä joko 37 tai 45 euroa. Alle 26-vuotiaille maksettava korvaus oli joko 52 tai 60 euroa. Korvausmäärät riippuivat terapeutin koulutuksesta.
Enimmäismäärät kuntoutuspsykoterapiassa 1.1.2016
Vaikeavammaisten kuntoutus uudistuu
Vuoden 2016 alusta kuntoutuksen myöntäminen ei enää ole sidoksissa siihen, että kuntoutuja saa vähintään korotettua vammaistukea tai korotettua eläkettä saavan hoitotukea.
Lakimuutoksen vaikutuksesta myös kuntoutuksen sisältö uudistuu ja sen nimi muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Tavoitteena on, että myös työelämässä olevilla vaikeavammaisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja heidän työkykyään voitaisiin näin tukea. Uudistuksella tähdätään oikea-aikaiseen ja yhä tehokkaampaan kuntoutukseen.
Lakisääteinen ammatillinen Tyk-kuntoutus jatkuu KIILA-kuntoutuksena
Kela järjestää työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi lakisääteistä ammatillista Tyk-kuntoutusta. Uusi KIILA-kuntoutus korvaa 1.5.2016 lähtien lakisääteiset ammatilliset Tyk-kuntoutukset. Siihen asti jatketaan Tyk-kuntoutuksia.
KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa kuntoutujan työkykyä ja tukea hänen pysymistään työelämässä.
Uutta avomuotoista kuntoutusta tuki- ja liikuntaelinsairauksiin
Kela tarjoaa ensi vuoden alusta sekä työelämässä oleville että työelämästä poissa oleville tuki- ja liikuntaelinoireisille kuntoutujille uutta avomuotoista kuntoutusta. Pääasiassa laitosmuotoisesti toteutettavan Tules-kuntoutuskurssin rinnalle tulee uutena kurssityyppinä pelkästään avomuotoisena toteutettava Tules-avokurssi.
Avomuotoinen kuntoutus mahdollistaa työssäkäynnin ja kuntoutuksen yhdistämisen. Tällainen kuntoutus soveltuu osalle kuntoutujista paremmin kuin laitosjaksoina toteutettava kuntoutus.
Kuntoutukseen osallistumisen ajalta maksettavan kuntoutusrahan rinnalle tuli lokakuun alussa uusi etuus, osakuntoutusraha. Se tukee työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana ja mahdollistaa tuen maksamisen uudenlaisissa kuntoutustoimenpiteissä.
Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus poistuu
Vuoden alusta alkaen ei enää myönnetä ruokavaliokorvauksia. Myös jo maksussa olevat ruokavaliokorvaukset lakkautetaan. Ruokavaliokorvauksen poistamisen taustalla ovat valtiontalouden säästötarve sekä valtioneuvoston yhteisesti hyväksymä poliittinen ratkaisu käytettävissä olevien rahojen kohdentamisesta. Muutoksella pyritään myös siihen, että eri sairaus- ja vammaryhmät olisivat yhdenvertaisessa asemassa.
Työterveyshuollon laskennallisiin enimmäismääriin pieni korotus
Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2015 maksettavissa korvauksissa noin 1,2 % vuoteen 2014 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2016 maksettavissa korvauksissa samoin noin 1,2 % vuoteen 2015 verrattuna.
Opintotuessa korotus vanhempien tulorajoihin
Opintorahoihin vaikuttavia opiskelijan vanhempien tulorajoja korotetaan 1.1.2016 alkaen 13 %:lla. Korotus koskee ainoastaan muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18–19-vuotiaita perheettömiä opiskelijoita, jotka opiskelevat toisen asteen oppilaitoksissa. Vanhempien vuositulot pienentävät opintorahan määrää, jos ne ovat vähintään 61 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 80 200 euroa. Jo opintorahaa saavan opintotuki tarkistetaan hakemuksetta. Jos opiskelija ei vielä saa opintorahaa, hänen on haettava sitä.
Opintorahojen vuosittaisista indeksitarkistuksista luovutaan, joten 1.8.2015 voimaan tulleet opintorahojen perusmäärät ovat voimassa toistaiseksi.
Opintotuen myöntäminen kokonaan ulkomailla suoritettaviin opintoihin muuttuu 1.8.2016 alkaen. Suomen, EU- tai Eta-maan kansalainen voi saada opintotuen, vaikka hän ei olisi asunut Suomessa vähintään 2 vuotta opintojen aloittamista edeltävien 5 vuoden aikana, jos hänellä on muita kiinteitä siteitä Suomeen.
Muutoksia perhe-etuuksiin
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna 0,4 %. Vähimmäismääräinen päiväraha laskee 24,02 eurosta 23,93 euroon päivässä. Kela muuttaa maksussa olevia vähimmäismääräisiä päivärahoja automaattisesti.
Hallitus esittää (HE 105/2015), että vanhempainpäivärahakaudelta maksettava 30 päivän korotettu päiväraha poistettaisiin ja päiväraha määräytyisi 70 %:n korvausasteen mukaan nykyisen 75 %:n sijaan. Muutos koskee vuonna 2016 alkavia vanhempainpäivärahakausia.
Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä osittainen ja joustava hoitoraha pienenevät vuoden 2016 alussa 0,4 %. Kela muuttaa maksussa olevia lastenhoidon tukia automaattisesti.
Hallitus on esittänyt muutoksia varhaiskasvatuslakiin ja yksityisen hoidon tukeen (HE 80/2015). Esityksen mukaan Kela maksaa 1.8.2016 alkaen alempaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa (63,93 e/kk), jos lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen (päivähoitoon) viikossa. Jos lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuus on enemmän kuin 20 tuntia, maksettaisiin suurempaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa (173,74 e/kk).
Hallituksen esityksen (HE 70/2015) mukaan lapsilisää ei ensi vuodesta lähtien enää tarkisteta kansaneläkeindeksillä. Näin lapsilisän euromäärät säilyvät ensi vuonna samoina kuin vuonna 2015.
Lapsilisän määrät vuonna 2015 ovat yhdestä lapsesta 95,75 euroa, toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta lapsesta 135,01 euroa, neljännestä lapsesta 154,64 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta.
Elatustuen ja elatusavun määrät pienenevät 0,26 % ensi vuoden alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin laskuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta 154,77 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela muuttaa maksussa olevan elatustuen automaattisesti.
Työttömyysturvaan pieniä muutoksia
Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,68 e/pv.
Hallitus esittää vuorotteluvapaan ehtoihin tiukennuksia (HE 51/2015). Vuorotteluvapaan enimmäiskestoa lyhennettäisiin 180 päivään. Se pitäisi jatkossa pitää yhdessä erässä eli kaikki 100–180 päivää kerralla. Vuorotteluvapaan edellytyksenä olisi jatkossa 20 vuoden työhistoria, ja vuorotteluvapaakorvaus olisi 70 % siitä työttömyyskorvauksesta, johon vuorotteluvapaalle jäävä on oikeutettu. Vuorottelokorvausta haetaan Kelan kautta vain vähän.
Takuueläke nousee, muut Kelan eläkkeet pienenevät 0,4 %
Hallitus korotti takuueläkkeen määrää, ja täysi takuueläke on ensi vuonna 766,85 e/kk. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2016. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, jos muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.
Kansaneläke ja perhe-eläke pienenevät kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,4 % vuoden 2016 alussa.
Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke pienenee 2,33 euroa eli 634,30 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke pienenee 2,07 euroa eli 562,62 euroon kuukaudessa.
Lesken alkueläke on ensi vuonna 327,14 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,19 e/kk.
Muutokset eläkkeisiin tehdään automaattisesti.
Eläkkeensaajan asumistuki
Eläkkeensaajan asumistuessa sovelletaan vuonna 2016 samoja lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä kuin vuonna 2015.
Kuitenkin esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen perusomavastuu, lisäomavastuun rajat ja omaisuusrajat muuttuvat, sillä ne on sidottu kansaneläkeindeksiin.
Eläkkeensaajana töissä
Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi ansaita enintään 743,84 e/kk vuonna 2016. Ansioraja on tämä, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Esimerkiksi yrittäjillä otetaan huomioon palkkatulojen lisäksi yrittäjän eläkelain mukainen työtulo.
Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Yleensä tällöin kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytyy. Vuonna 2016 ansioraja on siis 2,73 e/kk pienempi kuin vuonna 2015.
Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat kuitenkin eläkkeen verotukseen ja mahdolliseen asumistukeen.
Lisätietoja asiakkaalle:
Kelan etuudet numeroina 2016 (pdf)
Verkossa
Kelan verkkosivuilla uudet etuusmäärät julkaistaan 1.1.2016.
www.kela.fi/elakkeet
www.kela.fi/tyoterveys