Opintoihin nivoutuvasta mielenterveyskuntoutuksesta hyviä kokemuksia

Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsiville nuorille suunnattu kuntoutus voi auttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Vaikka suomalaiset nuoret voivat keskimäärin hyvin, arviolta joka viidennellä nuorella esiintyy jokin mielenterveyden häiriö. Nuoruusiän psyykkisiin häiriöihin olisi tärkeää saada apua ajoissa, sillä ne altistavat herkästi myöhemmille mielenterveyden häiriöille, jotka voivat vaikeuttaa onnistumista ammattiin kouluttautumisessa ja muissa aikuistumisen kehitystehtävissä ja pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen.

Vuonna 2010 käynnistyneen OPI-hankkeen tarkoitus oli kehittää ammatillista peruskoulutusta suorittavien nuorten mielenterveyskuntoutusta, johon voi osallistua opiskelun ohella. Vuosina 2011–2013 toteutettiin yhteensä kahdeksan avomuotoista ryhmäkuntoutuskurssia 16–25-vuotiaille nuorille, joilla oli diagnosoitu masennus- ja/tai ahdistuneisuushäiriö. Kurssit kestivät seurantoineen noin 1,5 vuotta ja ne toteutettiin lukukausien aikana.

Tehdyn arviointitutkimuksen perusteella kuntoutuksen ja opiskelujen yhteen nivominen onnistui enimmäkseen hyvin. Nuoret kokivat ryhmässä saadun vertaistuen kuntoutuksen suurimmaksi anniksi. Seuranta-aikana nuorten masennusoireet vähenivät, elämänlaatu, itse arvioitu terveydentila sekä opiskelukyky ja kognitiivinen toimintakyky kohentuivat. Monet nuoret olisivat kuitenkin tarvinneet kuntoutusta jo varhaisemmassa vaiheessa.

Noin kolme nuorta neljästä arvioi, että oli saavuttanut kuntoutukselle asettamansa tavoitteet vähintään melko hyvin. Keskeisiä asioita tavoitteiden saavuttamisen ja kuntoutuksen koetun vaikuttavuuden kannalta olivat kuntoutuksen oikea-aikaisuus, yhteistyö hoitavan tahon sekä opiskeluterveydenhuollon kanssa sekä vuorovaikutuksen onnistuminen ohjaajan ja nuoren välillä.

– Tutkimuksen tulokset antavat varsin rohkaisevan kuvan oppilaitoksen kanssa yhteistyössä toimivan ja opintojen kanssa yhteen sovitetun kuntoutuksen mahdollisuuksista nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä, sanoo erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

OPI-hankkeen arviointitutkimukseen osallistui 70 kuntoutujaa. Aineistoa kerättiin kyselylomakkeilla sekä kuntoutujien ja projektiryhmien jäsenten haastatteluilla. Tutkimuksen toteutti Kelan tilaamana ja rahoittamana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Kelan tutkimusosaston kanssa. OPI-kehittämishanke puolestaan toteutettiin yhteistyössä Kelan, hankkeeseen valittujen oppilaitosten sekä kuntoutuspalvelujen tarjoajien kanssa.

Lisätietoja:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

erikoistutkija, FT Kaija Appelqvist-Schmidlechner, puh. 029 524 7275

Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Kelan tutkimusosasto,

tutkimusprofessori, FT Annamari Tuulio-Henriksson, puh. 020 634 1877 tai 040 562 9396

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu: Appelqvist-Schmidlechner K, Wessman J, Salmelainen U, Tuulio-Henriksson A, Sipilä N, Ahonen S, Luoma M-L. Nuorten avomuotoinen OPI-mielenterveyskuntoutus. Koettu hyöty ja vaikuttavuus sekä kuntoutusmallin soveltuvuus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 92, 2015. ISBN 978-951-669-972-4 (nid.), 978-951-669-973-1 (pdf).

Tilaukset: julkaisut@kela.fi