Pienten lasten hoidon tuki hyvin yleinen vanhempainvapaan jälkeen

Kela tiedottaa 1.12.2004 Pienten lasten hoidon tuki hyvin yleinen vanhempainvapaan jälkeen Miltei yhdeksän perhettä kymmenestä (87 %) on käyttänyt vanhempainpäivärahakauden jälkeen oikeuttaan pienten lasten hoidon tukeen. Tukimuotona oli lähes aina kotihoidon tuki. Lähes puolet perheistä (47 %) käytti kotihoidon tukea alle vuoden, neljännes perheistä yli vuoden mutta alle kaksi vuotta ja niinikään neljännes perheistä yli kaksi vuotta. Luvut ovat uusimmasta päättyneiden vanhempainpäivärahakausien seurannasta, jossa selvitettiin tuen käyttöä perheissä siihen asti, kunnes lapsi täytti kolme vuotta. Nämä tiedot ovat hiljattain valmistuneesta Kelan tilastollisesta vuosikirjasta. Lähes kaikki sen tilastot koskevat edellistä täyttä kalenterivuotta eli vuotta 2003. Vuosikirjassa julkaistaan keskeiset tilastot Kelan hoitamista sosiaaliturvaetuuksista. Lisäksi siihen on koottu runsaasti tilastoja myös muiden organisaatioiden hoitamista etuuksista ja palveluista, mikäli ne sivuavat Kelan toimialaa. Yhteiskunnan panostuksen kohdentumista voidaan tarkastella vertailemalla eri kohteisiin käytettyjä rahamääriä. Eläkkeistä koostuvalla menoerällä eli 16,7 mrd. eurolla turvataan maassamme suuren väestömäärän (1,3 miljoonaa) jatkuva vuosittainen toimeentulo. Sen merkitys maamme sosiaaliturvassa on suuri, minkä osoittaa myös eläkkeiden suuri osuus sosiaalimenoista, 43 % vuonna 2003. Työ- ja ansioeläkkeet muodostivat valtaosan eläkemenoista (77 %). Kelan eläkkeiden osuus oli vain 16 %. Tuorein tieto yhteenlasketuista julkisista terveydenhuoltomenoista on vuodelta 2002, jolloin menot kipusivat 7,7 mrd. euroon. Viime vuonna sairausajan toimeentuloa turvattiin erilaisilla päivärahoilla 0,8 mrd. euroll. Tieto kuntoutuksen kokonaismenoista on saatavissa vain vuodelta 2000; ne olivat silloin 1,2 mrd. euroa. Voisi olettaa luvun tästä suurentuneen, koska useiden kuntoutusta järjestävien tahojen menojen tiedetään kasvaneen, mm. Kelan kuntoutusmenojen nimellisarvoisesti 27 % vuodesta 2000 vuoteen 2003. Työttömien toimeentuloturvaan käytettiin vuonna 2003 maassamme 2,7 mrd. euroa ja opiskelijoiden toimeentuloturvaan 0,7 mrd. euroa. Asumisesta perheille aiheutuvia kustannuksia pienennettiin 0,9 mrd. eurolla. Perhepoliittisia tukia maksettiin viime vuonna 2,6 mrd. euroa, josta lapsilisät oli suurin yksittäinen tukimuoto, 1,4 mrd. euroa. Pelkästään Kelasta eläkkeensä saavien vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläke oli vuoden 2003 lopussa keskimäärin 630 euroa kuussa, kun taas vastaava eläke pelkästään työeläkettä saavilla oli 1 500 euroa kuussa. Eläkettä vain Kelasta sai 91 700 ja toisaalta vain työeläkettä sai 532 400 henkilöä. Eläkettä molemmista eläkejärjestelmistä sai 538 800 henkilöä. Kaiken kaikkiaan Suomessa asuvia vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen saajia oli 1 162 900. Vanhempainpäivärahaa maksettiin vuonna 2003 kaikkiaan 69 300 äidille. Heistä vajaa neljännes (23 %) oli pienituloisina tai tulottomina saanut päivärahansa vähimmäismääräisenä (11,45 euroa/arkipäivä). Muiden äitien vanhempainpäiväraha määräytyi heidän työtulojensa mukaan. Heistä lähes joka toinen (48 %) oli lisäksi saanut työnantajaltaan palkkaa ollessaan vanhempainvapaalla. Yleisintä oli palkan maksaminen 2-3 kalenterikuukauden ajan, mikä koski 73 %:ia palkkaa saaneista äideistä. Tätä lyhyemmän ja pitemmän ajan palkkaa oli saanut saman verran äitejä, kummassakin tapauksessa 13 %. Sairausvakuutuksen korvaamien käyntien määrä yksityishammaslääkärillä puolitoistakertaistui vuodesta 2000 vuoteen 2003. Suurimmat askeleet hammashuollon laajentamisessa koko väestöön otettiinkin juuri näinä vuosina. Vuonna 2003 käyntien määrä oli 2,9 miljoonaa. Ahkerimmin yksityishammaslääkärillä kävivät väestöstä 45 - 64-vuotiaat. Tämänikäisille naisille kertyi keskimäärin 1,1 käyntiä ja miehille 0,9 käyntiä. Yksityislääkärin vastaanotolle tehtiin viime vuonna 3,6 miljoonaa sairausvakuutuksen korvaamaa käyntiä. Niistä suurin osa oli käyntejä erikoislääkärillä, 78 %. Silmälääkäreille tehtiin eniten käyntejä (498 000 kpl), toiseksi eniten gynekologeille, 493 000 käyntiä. Silmälääkärin palkkio käynnistä oli keskimäärin 67 euroa, gynekologi otti palveluistaan keskimäärin 55 euroa käynniltä. Palkkioiden määrästä sairausvakuutus korvasi potilaille 30 prosenttia. Kelan etuuskirjo kasvoi viime vuonna uudella etuudella, maahanmuuttajan erityistuella. Sen tarkoituksena on turvata Suomeen pitkäaikaisesti muuttaneen henkilön toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta. Tukea sai 2 850 henkilöä vuoden 2003 lopussa. Heistä 76 prosentilla ei ollut oikeutta kansaneläkkeeseen Suomessa asutun ajan lyhyyden vuoksi. Kansalaisuuksista suurin ryhmä olivat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton kansalaiset. Heidän osuutensa tuen saajista oli 43 %. Toiseksi suurin ryhmä olivat Viron kansalaiset (22 %) ja kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat muista maista muuttaneet Suomen kansalaiset (20 %). Erityistukea saavat maahanmuuttajat edustivat 35 eri kansalaisuutta. Lisätietoja Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto, pääsuunnittelija Satu Kuusisto, puh. 020 434 1358 pääsuunnittelija Kaarlo Maaniemi, puh. 020 434 1378 Tilastollisen vuosikirjan tilastoihin voi tutustua Kelan Internet-sivuilla osoitteessa http://www.kela.fi/tilasto Vuosikirjan kuviot löytyvät Verkkotilastot-osiosta tai suora linkki: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200104132504MV?openDocument Tilaukset: Kela, tilastoryhmä, puh. 020 434 1664 tai tilasto@kela.fi tai suora linkki verkkotilauksiin: http://193.209.217.5/in/internet/suomi.nsf/puborder?openpage ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://wpy.waymaker.net/client/waymaker1/WOLReleaseFile.aspx?id=54684&fn=wkr0001.pdf

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Liitteet & linkit