Retro voisi olla muotia terveyskeskusten rahoituksessa
Uudessa teemakirjassa Kelan tutkijat tarkastelevat sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän nykytilaa ja kehittämistarpeita eri näkökulmista.
Suomalaiset, ja erityisesti korkeasti koulutetut kaupunkilaiset, arvostavat oman kunnan terveyskeskuksen palveluita, käy ilmi Kelan kansalaiskyselyn tuloksista. – Terveyskeskuspalvelut saavat hyvän arvosanan koko väestöltä myös useamman vuoden tarkastelussa, toteaa johtava tutkija Mikko Niemelä.
– Tulokset ovat mielenkiintoisia, koska julkisen keskustelun perusteella perusterveydenhuolto on kriisissä. Erityisesti palveluihin pääsy on kangerrellut, pohtii terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola.
Mallia Marokosta?
Myös kansainväliset vertailut antavat masentavan kuvan Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä: OECD:n mukaan järjestelmä suosii rikkaita ja WHO:n mukaan se ei ole kovin tehokas. Tutkimusprofessori Olli Kangas pohtii kansainvälisen vertailun perusteella pitäisikö Suomen ottaa mallia Marokosta ja Ruotsin Kolumbiasta. Kankaan mukaan kansainvälisistä vertailuista ei ole politiikkasuositusten lähteeksi.
Ensiksikin eri tahojen vertailut tuottavat erilaisia tuloksia. Toisekseen terveyserojen ja järjestelmien luonteenpiirteiden väliset yhteydet eivät ole selkeitä. Vaikka järjestelmä onnistuisi hyvin sairaiden hoidossa, elinajan odotteen kohoaminen saattaa pysähtyä, koska käyttäytymiseen liittyvät sairaudet yleistyvät. Lisäksi sosioekonomiset terveyserot saattavat kasvaa siitä syystä, että käyttäytymiseen liittyvät terveysvaikutukset ovat erilaisia eri sosioekonomisissa ryhmissä. Terveyserot eivät välttämättä kavennu, vaikka hoitoon pääsy paranisi.
Uusi ilme rahoitusjärjestelmään
Hallitus pyrkii paraikaa uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja rahoitusta. Onko kuitenkaan realistista olettaa, että eniten palveluita tarvitsevat pääsevät nopeammin hoitoon organisaatiorakenteita pöyhimällä, kysyy Hennamari Mikkola. – Mikään ei välttämättä muutu, jos rahoitusjärjestelmä ei saa uutta ilmettä, Mikkola arvioi.
Mikkolan mukaan poistamalla terveyskeskusmaksu ja tehostamalla hoitoon pääsyä saataisiin perusterveydenhuollon asiakkaat samalle viivalle työterveyshuollon palvelujen käyttäjien kanssa. Omavastuita pienentämällä kynnystä yksityisten palvelujen käyttöön voisi myös madaltaa. Kaikkein pienituloisimpien omavastuut yksityislääkärikäyntiä kohden suhteessa tuloihin ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
Mikkola esittää, että sairaanhoitovakuutus voisi tukea sekä yksityisiä että terveyskeskusten palveluita 1970- ja 1980-lukujen tyyliin – mutta uusilla keinoilla, esimerkiksi korvaamalla työttömien terveystarkastuksia ja muita terveyspoliittisesti tärkeitä toimia. Kelan laskelmien perusteella terveystarkastukset työttömille maksaisivat runsaat 20 miljoonaa euroa vuodessa. – Vielä vuonna 1981 terveyskeskusten lääkäripalveluita tuettiin sairausvakuutuksesta nykyrahassa noin 150 miljoonalla eurolla, yksityissektori sai vain vähän enemmän, kertoo Mikkola.
Punnittua puhetta 27 tutkijalta
Kansallista vai paikallista? -teemakirja on Kelan tutkimusosaston vastaus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ajankohtaisiin tietotarpeisiin. Kirjassa yhteensä 27 tutkijaa kirjoittaa eri teemoista pyrkien punnitsemaan muun muassa kansallisen ja paikallisen ohjauksen etuja ja haittoja.
Lue tiivistelmät julkaisun artikkeleista
Julkaisu: Mikkola H, Blomgren J, Hiilamo H, toim. Kansallista vai paikallista? Puheenvuoroja sosiaali- ja terveydenhuollosta. Helsinki: Kela, 2012. ISBN 978-951-669-889-5 (nid.), 978-951-669-890-1 (pdf). Hinta: 15 euroa.
Lisätietoja:
Kelan tutkimusosasto,
terveysturvan tutkimuksen päällikkö, KTT Hennamari Mikkola, puh. 020 634 1890 ja 050 468 6911,
Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.