Saamenkielinen palvelu Kelassa on parantunut

Sosiaaliturvalainsäädäntö ja saamelaisten perinteinen kulttuuri ja elinkeinot eivät kuitenkaan aina nivoudu kitkatta toisiinsa.

Uudessa tutkimuksessa selvitetään, miten saamelaiset alkuperäiskansana on otettu huomioon Kelan toimeenpanemassa sosiaaliturvassa: miten saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat, miten saamelainen kulttuuri otetaan huomioon, miten perinteisiä elinkeinoja tuetaan ja miten saamelaisten tosiasiallista yhdenvertaisuutta edistetään.

Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan lainsäädäntöä ja sen ohjeistusta. Tämän lisäksi on haastateltu saamelaisalueen viranomaisia sosiaaliturvan toimivuudesta saamelaisten osalta. Saamelaisten kokemia sosiaaliturvan epäkohtia havainnollistetaan tapausesimerkein.

Saamenkielisiä palveluja on kehitetty Kelassa viime aikoina. Kelan verkkosivuilla on lisätty saamenkielistä sisältöä ja tällä hetkellä sivuilta on saatavissa lomakkeita ja selkokieliesitteet eri elämäntilanteisiin. Kelan puhelinpalvelusta voi puolestaan tilata itselleen saamenkielistä palvelua.

Palveluja tulisi kehittää edelleen kattamaan laajemmin kaikki kolme saamen kieltä. Asiakaspalvelussa olisi suositeltavaa ottaa huomioon myös kulttuuriset asiointitavat. Lisäksi saamen kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen tuntemus tulisi turvata Kelan tekemässä ratkaisutyössä.

Lainsäädännön tulkinnan ja Kelan oman toiminnan kehittämisen lisäksi myös lainsäädäntöä tulisi arvioida uudelleen. Sääntelyssä tulisi ottaa huomioon saamelaiselinkeinojen erityispiirteet ja kulttuurinen merkitys sekä tukea saamelaisten mahdollisuutta ansaita toimeentulonsa perinteisillä elinkeinoillaan.

Isyysrahan sääntelyssä ei esimerkiksi oteta huomioon sitä, että avopuolisot, jotka hoitavat porojansa eri paliskunnissa, saattavat poronhoitolain nojalla joutua asumaan myös eri osoitteissa. Asumistukilaissa ei puolestaan oteta huomioon sitä, että saamelaiseen poronhoitoon kuuluu paimentaminen, jonka vuoksi poronhoitaja saattaa joutua matkustamaan satoja kilometrejä kesä- ja talvilaidunten välillä ja voi täten tarvita kaksi asuntoa. Tulojen ja työllistymisen määritelmät eivät myöskään aina vastaa perinteisten elinkeinojen todellista työllistävyyttä tai niistä saatua kokonaistoimeentuloa.

Saamelaiset ovat voineet vaikuttaa saamiinsa sosiaaliturvapalveluihin melko vähän. Lainsäädännön ja palvelujen kehittämisessä saamelaisten kannalta hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi silloin, kun myös saamelaiskäräjien näkemyksiä on kuultu.

Julkaisu: Faurie M. Saamelainen Kelan asiakkaana. Saamelaisten oikeudet ja asema alkuperäiskansana Kelan toimeenpanemassa sosiaaliturvassa. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 75, 2011. ISBN 978-951-669-861-1 (nid.), 978951-669-862-8 (pdf).
http://hdl.handle.net/10138/27403

Lisätietoja: Maija Faurie, LL.M, tutkija, Kelan tutkimusosasto, puh. 040 755 2526, etunimi.sukunimi@gmail.com

Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.