Sairausvakuutuksen rahoitusuudistusta odotellaan

Kela tiedottaa 1.4.2004 / Sairausvakuutus 40 vuotta -seminaari, Kela Sairausvakuutuksen rahoitusuudistusta odotellaan "Odotamme Kelassa sairausvakuutuksen rahoitusuudistusta koko sydämestämme. Rahoituksen jäntevyys, ennakoitavuus ja maksuvalmiuden paraneminen poistaisivat varjon sairausvakuutuksen kehittämisen päältä", totesi pääjohtaja Jorma Huuhtanen Sairausvakuutus 40 vuotta -seminaarin avauksessaan. Pääjohtaja Huuhtanen korosti sairausvakuutukseen sisältyvää vakuutusperiaatetta, jonka etuna on rahoituksen selkeys ja läpinäkyvyys. Tulevaisuuden menokehityksen paineet tulisi punnita tulorahoituksen näkökulmasta. "Nyky-yhteiskunnan kulttuuri ja trendit kohti yhä kovempaa markkinataloutta eli kohti yhä yksilöllisempää ja joidenkin mielestä itsekkäämpää ajattelutapaa, merkitsevät mm. sitä, että jokainen haluaa tietää, mistä maksaa, mihin raha menee ja mitä sillä voi saada. Ja toisaalta, mitä enemmän sosiaaliturva koetaan suureksi yleisin verovaroin rahoitetuksi möykyksi, sitä vähemmän yksilöt kokevat voivansa sitoutua siihen. Kuitenkin sitoutumista tarvitaan." "Vakuutusjärjestelyn suurin voima ja vahvuus on sen mahdollistama itsenäisyys ja suora kansanvalta. Rahoitus pystytään rakentamaan oman itsenäisen keskinäisyysajatteluun perustuvan rahoituksen turvin, eikä se riipu julkisen sektorin poliittisten tuulien heiluttamasta vuosi budjettiajattelusta. Puskurirahastoinnin avulla voidaan varautua tilapäisiin heilahteluihin ja rahastointiastetta lisäämällä voidaan varautua myös pidemmän aikavälin väestörakenteen ongelmiin, kuten Suomen työeläkejärjestelmässä on tehtykin." Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre muistutti puheessaan, että hallitusohjelmaan sisältyy sairausvakuutuksen rahoitusuudistus. Tarkoituksena on jakaa sairausvakuutus työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. "Työtulovakuutus olisi työelämän toimeentuloturvaa ja sen kautta maksettavalla päivärahalla turvattaisiin toimeentulo sairauden, kuntoutuksen ja lapsen syntymän yhteydessä. Työtulovakuutuksen rahoittaisivat työnantajat ja vakuutetut. Valtio vastaisi vähimmäispäivärahojen rahoituksesta. Sairaanhoitovakuutuksesta korvattaisiin avohoidon lääkekustannukset ja matkakustannukset sekä yksityisen terveydenhuollon kustannuksista maksettavat korvaukset. Sairaanhoitovakuutuksen rahoituksesta vastaisivat vakuutetut ja valtio. " "Perustavoitteena on, että rahoituksen vastuut määrättäisiin siten, että ne vastaavat tällä hetkellä tosiasiallisesti voimassa olevia osuuksia ja etteivät työnantajien tai vakuutettujen kustannukset nouse. Vakuutettujen maksujen bruttotason korotukset kompensoitaisiin verotuksen kautta. Työnantajien sairausvakuutusmaksujen korotukset kompensoitaisiin vastaavilla alennuksilla kansaneläkemaksuissa." "Asiaa on selvitetty ja ratkaisujen osalta on edistytty. Hallitus päätti kehysriihessä maaliskuussa, että sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus valmistellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kevään 2004 kuluessa," arvioi Mönkäre. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön puheenjohtaja Lauri Ihalainen totesi myös, että sairausvakuutuksen jakaminen työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen on yhteinen lähtökohta sairausvakuutuksen rahoituksen uudistukselle. "Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla, ja tämän rahoituksen päävastuu kuuluu työnantajille. Työmarkkinaosapuolten on jatkossa keskenään syytä sopia työtulovakuutuksen maksuistaan samaan tapaan kuin rahoitusuudistusten jälkeen työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksuistakin on sovittu." "Sairaanhoitovakuutus puolestaan koskee muitakin kuin työmarkkinoiden käytettävissä olevaa väestöä. Työllisyyssyistäkin on kartettava liiallista työn verottamista. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksella ei saa nostaa palkansaajan välitöntä maksurasitusta. On välttämätöntä, että valtio rahoittaa merkittävän osan hoitovakuutuksesta yleisin verovaroin. SAK:n näkee vakuutettujen sairaanhoitovakuutusmaksun tärkeänä osana rahoitusta, mutta myös jonkinlaiselle työnantajien maksuosuudelle löytyy vankkoja perusteita." "Rahoitusuudistuksessa joudutaan ottamaan huomioon sen liittyminen työnantajien kansaneläkevakuutusmaksuun ja muihin ideointeihin työnantajien välillisten kustannusten helpottamiseksi, mikä lisää neuvottelujen haasteellisuutta. Hallitus kuitenkin totesi kuukausi sitten kehysriihessään tavoittelevansa ratkaisuja vielä ennen kesää. " "Meille on tärkeää, että tiedämme mitä niin työnantajapuolen kuin palkansaajien maksuille kokonaisuudessaan tapahtuu, ennen kuin sairausvakuutuksen rahoitusuudistus ratkaistaan." "Monissa maissa yksityisellä sektorilla on merkittävä rooli sairausvakuutuksen toimeenpanossa. Meillä Kansaneläkelaitos hoitaa keskeistä osaa palkansaajille tärkeästä työtulovakuutuksesta. Keskustelua on käyty siitä, onko nykyinen institutionaalinen ratkaisu paras ottaen huomioon kansainvälisen integraation tuomat haasteet. Työnantajien suunnasta on rahoittajan ominaisuudessa tuotu julkiseen keskusteluun ajatus, pitäisikö sen jälkeen kun ansiosidonnaisen työtulovakuutuksen rahoitus selkenee hoidettavaksi pelkästään työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla, harkita työtulovakuutuksen antamista yksityisen sektorin hoidettavaksi." "SAK:n arvioihin työtulovakuutuksen tarkoituksenmukaisesta toimeenpanotavasta vaikuttaa se, miten asiantuntevasti ja asiakaslähtöisesti mm. sairausvakuutusta hoidetaan. Periaatteessa Kansaneläkelaitos voi olla sairausvakuutustoiminnan hoitamisen kotipesä edelleenkin, kunhan pidetään huolta siitä, että työmarkkinajärjestöjen asiantuntemukselle jatkossakin taataan sille kuuluva rooli palkkaperusteisen sosiaaliturvan kehittämisessä ja toimeenpanossa sekä Kelan toiminnassa yleisemminkin. Olisi myös selvitettävä, mitä toiminnallisia uudistuksia sairausvakuutuksen jakaminen kahteen koriin - työtulovakuutukseen ja hoitovakuutukseen - edellyttää Kelan toiminnassa." Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton johtaja Seppo Riski haluaa hillitä sairausvakuutuksen kasvavaa menokehitystä. Vuonna 2003 sairausvakuutuksen menot olivat lähes 3 miljardia euroa. Kelan menoennusteen mukaan menot kasvavat nykylainsäädännöllä vuoteen 2007 mennessä noin 3,8 miljardiin. "Etuuksia ja niiden tasoa tulee tarkastella kriittisesti. Etuuksien ja palvelujen suuntaamista ja niiden käytön valvontaa tulee järkiperäistää", vaati Riski. Sairausvakuutuksen uudistuksessa kaavailtuun sairaanhoitovakuutukseen Riski haluaa valtion osallistuvan huomattavalla osuudella, selvästi yli 50 %. Työtulovakuutuksessa työnantajien ja työntekijöiden rahoitusosuudet tulisi määritellä niin, että vältettäisiin työnantajan sairausvakuutusmaksun korottaminen. "Toiviaisen työryhmässä asia tulisi ratkaista ilman turhaa viivyttelyä ja taktikointia, jotta uudistus saataisiin voimaan vuoden 2005 alusta. Samassa yhteydessä tulisi päättää matalapalkkaisten alojen työllisyyden tukeminen alentamalla työnantajan kansaneläkemaksun alinta maksuluokkaa. Holm-Vihriälä -mallit eivät tutkimalla parane", arvioi Riski. Eduskunnan I varapuhemies Markku Koski muistutti 40-vuotiaan sairausvakuutuslain uudistuksesta, joka on tulossa eduskunnan käsittelyyn vielä tämän kevään aikana. Uudistus on luonteeltaan lainsäädäntötekninen. Lain rakennetta on tarkoitus uudistaa ja yksittäisten säännösten sanamuotoja täsmentää lain ymmärrettävyyden parantamiseksi. "Etuuskentän moninaisuus ja eritasoisten säädösten paljous ja niissä tapahtuvat muutokset ovat jatkuva haaste sekä Kelan koko organisaatiolle että asiakkaille. Tältä osin myös eduskunnan on syytä katsoa peiliin. Monimutkaisen lainsäädännön selkiyttämiseen pyritään vielä tämän kevään aikana eduskuntaan tulevan sairausvakuutuslain uudistamisella", totesi Koski. Lisätietoja Kelan viestintä, tiedottaja Minna Latvala, puh. 020 434 1418 tai minna.latvala@kela.fi ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/04/01/20040401BIT00860/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2004/04/01/20040401BIT00860/wkr0002.pdf