Sisäkorvaistutteen saaneet kokevat saavansa tukea puheterapiasta

Kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan vertaistuki ja asiakaslähtöinen ote voitaisiin huomioida kuntoutuksessa entistä paremmin.

Sisäkorvaistute on syntymäkuuron, myöhemmin kuuroutuneen tai vaikeasti kuulovammaisen sähköinen kuulokoje, joka asennetaan korvaleikkauksella. Apuväline mahdollistaa puheen ja ympäristön äänien kuulemisen sekä pienen lapsen puhutun kielen oppimisen erittäin vaikeasta kuuloviasta huolimatta.

Ensimmäinen monikanavainen sisäkorvaistute Suomessa asennettiin kuulonsa menettäneelle lapselle vuonna 1995. Vuonna 2007 Suomessa oli puolentuhatta sisäkorvaistutteen käyttäjää, joista kolmannekselle leikkaus oli suoritettu alle 4-vuotiaana.

Nyt julkaistavassa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1997–2010 sisäkorvaistutteen saaneiden, 1990–2002 syntyneiden (10–22-vuotiaiden) lasten ja nuorten avustus- ja tulkkauspalveluiden käyttöä, tulkkauskieliä ja -menetelmiä, kuntoutusta sekä näiden palveluiden kehittämistarpeita. Tutkimusaineisto koostuu lomakekyselystä (N=61) ja haastatteluista (N=16). Vastaajina toimivat tutkimusjoukkoon kuuluneiden lasten vanhemmat sekä täysi-ikäiset tutkimusjoukon jäsenet.

Tutkittavista yli puolella oli koulussa käytössään avustaja, tulkki tai muu tukihenkilö. Koulutyön ja opiskelun ulkopuolella tulkkia käytettiin melko vähän. Pääasiallisesti käytetyt tulkkausmenetelmät olivat viitotun puheen tai tukiviittomien käyttö ja puheen toistaminen. Lisäksi tulkit tai avustajat saattoivat toimia viittomien tai viittomakielen opettajina.

Noin 80 % tutkittavista oli kyselyn mukaan saanut kuntoutuksena puheterapiaa ja noin 60 % sopeutumisvalmennusta. Haastatteluissa korostuivat puheterapian tuomat hyödyt sekä kuntoutuksesta saatu vertaistuki muilta samassa tilanteessa olevilta.

Ruotsinkielisillä vastaajilla erityisongelma oli sopeutumisvalmennuskurssien vähäinen tarjonta sekä suomenruotsalaista viittomakieltä osaavien tulkkien huono saatavuus. Tähän kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tilanteet ja tarpeet vaihtelevat suuresti: he tarvitsevat ja tulevat tarvitsemaan hyvinkin yksilöllisesti räätälöityjä kuntoutus, avustus- ja tulkkauspalveluja.

Vastaajat toivoivat, että oppilaitosten kuunteluolosuhteita olisi mahdollista kartoittaa ja akustointia parantaa. Kehittämistä vaatisi myös vertaistuen sekä asiakaslähtöisen otteen parempi huomioiminen kuntoutuksessa. Lisäksi toivottiin monipuolisempia kuntoutus-, avustamis- ja tukitoimia kaikille kouluasteille.

Lisätietoja:
Humanistinen ammattikorkeakoulu
yliopettaja, FT Päivi Rainò, puh. 020 7621 298
yliopettaja KT Liisa Martikainen, puh. 020 7621 382
Sähköposti: etunimi.sukunimi@humak.fi

Julkaisu: Martikainen L, Rainò P. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ja nuorten kuntoutus- ja tulkkauspalvelujen toteutuminen ja tarve tulevaisuudessa. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 89, 2014. ISBN 978-951-669-960-1 (nid.), 978-951-669-961-8 (pdf).

Tilaukset: julkaisut@kela.fi