Tehostettu kuntoutus helpotti aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden selviytymistä arjen toiminnoista

Toimintakykymittarin mukaan kuntoutujien toimintakyky parani ja avuntarve väheni. Myös kuntoutuksen kustannusten seurantaan saatiin tarkempia mittareita, joita voidaan käyttää hyväksi kuntoutujien ryhmittelyssä.

Kelan geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanke 65–85-vuotiaiden aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksessa toteutettiin vuosina 2008–2012. Kehittämishankkeeseen liittyvä ensimmäinen osaraportti käsitteli 270 kuntoutujan elämänlaadun ja toimintakyvyn muutoksia (katso Kelan tiedote 11.12.2014). Nyt julkaistavassa kehittämishankkeeseen liittyvässä toisessa osaraportissa tarkastellaan, kuinka hyvin tietyt toimintakyvyn ja avuntarpeen mittarit sekä kustannusseurannan työkalut toimivat.

Tutkimuksen perusteella voitiin osoittaa toimintakyvyn ja avuntarpeen muutos tehostetun kuntoutuksen aikana FIM eli Functional Independence Measure -toimintakykymittarilla. Muutokset olivat suurimpia aivoverenkiertohäiriöpotilaiden laitosmuotoisessa kävelykuntoutuksessa ja avomuotoisessa käsikuntoutuksessa. Kävelykuntoutus sisälsi kävelyharjoittelua sekä painokevennettynä että ilman painokevennystä. Käsikuntoutukseen puolestaan kuului halvaantuneen käden tehostetun käytön kuntoutusta ja muuta monimuotoista harjoittelua.

Laitosmuotoisessa kävelykuntoutuksessa kuntoutujien motorinen ja kognitiivinen toimintakyky parani seuranta-aikana, ja avomuotoisessa käsikuntoutuksessa kuntoutujilla puolestaan parani motorinen toimintakyky. Toimintakyvyn paranemisella ja avuntarpeen vähenemisellä on todennäköisesti merkitystä arjen toimista selviytymiselle, varsinkin kun otetaan huomioon kuntoutujien ikä ja sairastumisesta kulunut aika.

Tehostetun kuntoutuksen kustannusseurannan avulla voitiin havainnollistaa kustannusten jakautumista kuntoutusprosessin eri vaiheisiin. Laitosmuotoisen kävelykuntoutuksen ja avomuotoisen käsikuntoutuksen kustannuksilla ja seuranta-aikana tapahtuneilla toimintakyvyn muutoksilla oli positiivinen yhteys. Mitä enemmän kuntoutujaan kohdennettiin työaikaa, sitä suuremmat olivat kustannukset ja sitä enemmän toimintakyky parani.

Toimintakyvyn muutosten ja kustannusseurannan tietoja käytettiin Diagnosis Related Groups- eli NordDRG-ryhmittelyyn. Kyseessä on erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmä, jonka avulla voidaan tuotteistaa ja hinnoitella erikoissairaanhoidon palveluja sekä seurata erikoissairaanhoidon potilasjakaumaa. Ryhmittely luokitteli kuntoutujat DRG-ryhmiin FIM-toimintakykymittarin pisteiden mukaan loogisesti. Ryhmittely ei myöskään ollut liian herkkä FIM-toimintakykymittarin pisteiden muutoksille.

Lisätietoja:

Finnish Consulting Group,erityisasiantuntija, TtM Mikko Jaakonsaari, puh. 050 312 0302
Sähköposti: etunimi.sukunimi@fcg.fi

Julkaisu: Jaakonsaari M, Karttunen A, Klemola L, Kokko P. Potilasluokittelujärjestelmä NordDRG ja kustannusseuranta ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla kävelyn ja käden tehostetun käytön kuntoutuksen aikana. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 95, 2015. ISBN 978-951-669-981-6 (nid.), 978-951-669-982-3 (pdf).

Tilaukset: julkaisut@kela.fi