Tiivis yleisesitys sosiaaliturvastamme viidellä kielellä
Kela tiedottaa 24.5.2004 Tiivis yleisesitys sosiaaliturvastamme viidellä kielellä Tiesitkö, että vain vajaa puolet alle 7-vuotiaista on päivähoidossa? Oletko kuullut, että pienen lapsen hoidosta ja opiskeluajalta alkaa karttua työeläkettä vuodesta 2005 alkaen? Olisitko arvannut, että työnantajien osuus sosiaaliturvan rahoituksessa on ollut suurimmillaan 1970-luvulla? Muun muassa nämä asiat selviävät uudesta Eläketurvakeskuksen, Kelan ja Työeläkevakuuttajat Telan yhdessä julkaisemasta kirjasta "Suomalainen sosiaaliturva". Kirja tarjoaa tiiviin (noin 60 sivua) läpileikkauksen suomalaisen sosiaaliturvan historiasta, nykyetuuksista ja tulevaisuudesta. Lisäksi kirjassa on katsaus jatkuvasti ajankohtaisiin sosiaalimenoihin ja niiden rahoitukseen. Kirja sopii työkaluksi kaikille, jotka haluavat tietää lisää suomalaisesta sosiaaliturvasta. Kirja on saatavissa ja tulostettavissa maksutta PDF-muotoisena Eläketurvakeskuksen, Kelan ja Työeläkevakuuttajat Telan kotisivuilta (suomi, ruotsi ja englanti). Ohessa linkki Kelan Julkaisut-sivulle, josta valitaan ensin Tutkimusjulkaisut, sitten Yhteistyöjulkaisut ja vuosi 2003. Suomeksi: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/puborder?openpage Valitse Tutkimusjulkaisut, valitse Yhteistyöjulkaisut, valitse 2003. Ruotsiksi: http://www.kela.fi/in/internet/svenska.nsf/puborder?openpage Forskning - Gemensamma publikationer - 2003 Englanniksi: http://www.kela.fi/in/internet/english.nsf/puborder?openpage Research - Joint publications - 2003 Suomen sosiaalivakuutus syntyi noin 40 vuotta sitten, kun kansaneläke ja työttömyysvakuutus uudistettiin sekä työeläke ja sairausvakuutus syntyivät. Nämä laskivat perustan nykymuotoiselle sosiaalivakuutuksellemme, joka kytkettiin taloudelliseen kasvuun ja yhteiskunnan nopeaan rakennemuutokseen. Kansanterveyslaki ja lasten päivähoito kuuluivat osana hyvinvointivaltion rakentamiseen ja julkisten palveluiden laajentumiseen. Leikkauksista huolimatta suomalainen sosiaaliturva säilyi 1990-luvulla keskimäärin eurooppalaisella tasolla. Kuitenkin jotkut vähimmäisetuudet ovat jääneet jälkeen hyvinvoinnin kasvusta ja niiden reaaliarvo on laskenut. Omintakeisen sosiaaliturvamme rahoitusta ja rahastointia on arvioitu eräin osin yhdeksi maailman vankimmista. Suomalaisen yhteiskunnan kyky sopia sosiaaliturvan vaatimista uudistuksista herättää muualla jopa pientä kateutta. Ei ihme, että suomalaisen hyvinvoinnin turvaverkostot kiinnostavat niin päättäjiä, virkamiehiä ja varmasti muitakin niin Suomessa kuin ulkomailla. "Suomalainen sosiaaliturva" on käännetty kotimaisten kielten lisäksi englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Kieliversiot kuvastavat myös 2000- luvulla vääjäämättä vauhdittuvaa kansainvälistymistä. Sosiaaliturvaa kehitetään jatkossa yhä enemmän muiden maiden kanssa yhteistyössä. Lisätietoja: Johtava tutkija Heikki Niemelä, Kela, puh. 020 4341 964 tai 040 5281 573 Johtaja Pekka Piispanen, Työeläkevakuuttajat Tela, puh. 09 6955 6102 tai 040 544 0302 Tiedottaja Kimmo Kontio, Eläketurvakeskus, puh. 010 751 2314 tai 050 368 4027 ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/05/24/20040524BIT00100/wkr0001.pdf