Työttömyys tuntuu salolaisten hyvinvoinnissa

Kyselyn perusteella salolaisten työttömien usko työllistymiseen on heikko. Alueen haasteena ovat työttömien koulutusvaje ja terveyspalvelujen riittävyys.

Äkillisen rakennemuutoksen alueena Salo on menettänyt lyhyellä aikavälillä runsaasti työpaikkoja. Turun yliopiston ja Kelan tutkimusosaston yhteisessä Muuttuva Salo -tutkimushankkeessa selvitetään Salon rakennemuutoksen vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Nyt julkaistavan ensimmäisen kyselyn perusteella työttömäksi jääneiden usko työllistymisestä Salon alueelle on heikko. Nokialta työttömäksi jääneistä joka toinen pitää alan vaihtoa ja uudelleen koulutusta työllistymisen edellytyksenä.

Työttömyys ei lisännyt muuttohalukkuutta Salossa, vaikka työttömät ovat pessimistisiä kaupungin tulevaisuuden suhteen. Työvoiman liikkuvuutta heikentävät vahvat siteet Saloon. Muuton sijasta pendelöinnin taloudellinen tukeminen saattaisi kannustaa Salossa asuvia käymään työssä lähialueilla. Kyselyn perusteella salolaiset työttömät olivat valmiita noin 55 minuutin yhdensuuntaiseen työmatkaan. Saatua rakennemuutosalueen rahoitusta ei kuitenkaan voida käyttää tällaiseen tukeen. 

Maahanmuuttajille kohdennettujen haastattelujen perusteella näyttää siltä, että he ovat kantasuomalaisia valmiimpia muuttamaan työn perässä. Haastatellut arvioivat, että maahanmuuttajien työllistyminen ja pääsy ammatilliseen koulutukseen oli vaikeutunut oleellisesti rakennemuutoksen myötä. Yli puolet heistä oli valmiita muuttamaan työn perässä pois Salosta.

Äkillinen rakennemuutos näkyy salolaisten hyvinvoinnissa. Vaikka salolaisten kotitalouksien toimeentulo oli vielä keväällä 2013 suhteellisen hyvä, olivat taloudelliset vaikeudet pakottaneet joka viidennen työttömän kotitalouden turvautumaa toimeentulotukeen. Osa pitkään työttömänä olleista oli joutunut tinkimään elämisen tasosta, jopa ruuasta.

Salolaisten terveydentila oli kyselyn perusteella hyvä verrattuna suomalaisten yleiseen terveydentilaan. Työttömien terveys oli kuitenkin muita huonompi, ja heillä oli eniten vaikeuksia saada terveyspalveluja. Massairtisanomisten terveysvaikutukset voivat kohdentua laajalle ja jotkin riskiryhmät tarvitsisivat nykyistä enemmän palveluja. Kyselyn perusteella Salossa erityisesti nuoret raportoivat muita enemmän masennusoireita ja viidennes nuorista vastasi, ettei ollut päässyt hoitoon riittävän nopeasti.

Työssä olevat eivät osanneet sanoa, miten pitkäksi aikaa heidän nykyinen työsuhteensa on turvattu ja yli puolet heistä ei uskonut löytävänsä työtä Salosta, jos he jäisivät työttömiksi. Erityisesti vanhempi ikäluokka koki työelämän muutostilanteet raskaiksi ja apua niihin etsittiin kuntoutuksesta. Varhaiskuntoutuksessa olleet arvioivat kuntoutuksesta saamansa hyödyn hieman terveydenhuollosta saamaansa hyötyä paremmaksi.

Salon seudun rakennemuutoksen vaikutusten tutkiminen vaatii pitkän aikavälin seurantaa. Seuranta alkoi vuonna 2013 toteutetulla kyselytutkimuksella, jossa kartoitettiin mm. alueen asukkaiden hyvinvointia ja työssäkäyntiä. Tutkimusta jatketaan seurantakyselyllä toukokuussa 2015.

Lisätietoja:

Turun yliopisto,

Yliopistolehtori, VTT Minna Ylikännö, Puh. 02 333 8896

Sähköposti: etunimi.sukunimi@utu.fi

Kelan tutkimusosasto,

Erikoistutkija, FT Sari Kehusmaa, puh. 020 634 2866

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu: Ylikännö M, Kehusmaa S, toim. Muuttuva Salo. Kyselytutkimus asukkaiden hyvinvoinnista äkillisen rakennemuutoksen jälkeen. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 94, 2015. ISBN 978-951-669-976-2 (nid.), 978-951-669-977-9 (pdf).