AKA-kiinteistöarvioijien valvontaan uusia vaatimuksia
Suomalaisella kiinteistöalalla kaikkein vaativimpia arvonmäärityksiä tekevien auktorisoitujen kiinteistöarvioijien (AKA) vuosivalvonta on saatu päätökseen. Tänä vuonna järjestelmää täydennetään uusilla omavalvontavaatimuksilla.
AKA-arvioijien tehtävänä on puolueettomasti arvioida kiinteistön arvo. Heidän asiantuntemustaan käytetään kiinteistöjen arvonmäärityksessä, etenkin vaativissa kohteissa tai erityistä puolueettomuutta edellyttävissä tehtävissä. AKA-auktorisoinnin saa Keskuskauppakamarin järjestämällä vaativalla kokeella.
Vuosivalvonnassa huomautuksia koulutusten ja arvioiden määristä
Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta valvoo AKA-arvioijia vuosivalvontojen ja valitusmenettelyjen kautta. Tämän vuoden valvonnassa 199 arvioijaa 217:stä ilmoituksen jättäneestä säilytti auktorisointinsa ilman huomautuksia. Eniten muistutuksia annettiin puutteellisen kouluttautumisen vuoksi, mutta huomautuksia ja varoituksia tuli myös arvioiden vähäisyyden vuoksi. Auktorisointi peruutettiin kahdelta, ja viisi luopui AKA-nimikkeestä itse.
“Vuosivalvonnassa järjestelmän arvioijilta edellytetään oman osaamisen ylläpitämistä koulutuksella ja jatkuvaa osallistumista käytännön arviointityöhön. Edellytyksenä on, että arvioija on osallistunut kahden vuoden tarkasteluajanjaksossa vähintään yhteen soveltuvaan koulutuspäivään ja tehnyt riittävän määrän arviokirjoja”, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Kiinteistönarviointilautakunta valvoo AKA-toimintaa myös valitusmenettelyjen kautta.
“Asiakastyytyväisyys vaikuttaa olevan hyvin korkea, ainakin valitusten määrän perusteella. Niitä on tullut vain 13 kpl viimeisen kymmenen vuoden aikana”, toteaa Harju.
Omavalvonnalla varmistetaan toiminnan laadukkuus
Nyt uutena käytäntönä mukaan tulee omavalvonta, jossa AKA-arvioijat lähettävät seuraavaan kahden vuoden aikana yhden lautakunnan määrittämän arviokirjan arvioitavaksi Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunnan valvontajaostolle.
“Arviokirjojen pistokoevalvonnan kautta haluamme varmistusta omalle käsityksellemme toiminnan laadukkuudesta ja tasokkuudesta koko maassa. Valvonnalla haluamme myös selvittää, tarvitsevatko AKA-arvioijat mallipohjia tai muuta vastaava tukea arviointityöhön”, sanoo valvontajaoston puheenjohtaja Tapani Väljä.
Suomessa toimii yli 200 AKA:a, jotka tekevät vuosittain noin 5000 kappaletta AKA-arviokirjoja. Arvioitavia kohteita näihin arviokirjoihin sisältyy vieläkin enemmän, koska osa arviokirjoista sisältää useita kohteita. Kokeneelta ja puolueettomalta AKA-arvioijalta saa asiantuntevan arvion kohteen arvosta. AKA-arvioijien asiantuntemusta hyödynnetään esimerkiksi vakuusarvioinneissa, tilinpäätöksissä, vuokrauksissa sekä osituksen ja perinnönjaon yhteydessä. Palveluja voivat hyödyntää niin kuluttajat, yhteisöt kuin yritykset.
Lisätietoa:
Raisa Harju, Keskuskauppakamarin lakimies, p. 050 554 2683, raisa.harju@chamber.fi
Tapani Väljä, Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan valvontajaoston puheenjohtaja, p. 0400 505 078, tapani.valja@ag-partners.fi
http://kauppakamari.fi/kiinteistoarviointi/
Avainsanat:
