ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN VASTUUSÄÄNNÖKSIIN ESITETÄÄN KIRISTYKSIÄ

Keskuskauppakamari vastustaa asunto-osakeyhtiön toimielinten jäsenten ja osakkeenomistajien vastuusäännösten kiristämistä. Koko kiinteistön kunnon kattavia kuntotutkimuksia tulee tehdä harkinnan mukaan, ei kaikilta osin vuosittain.

Asunto-osakeyhtiölakia pohtinut oikeusministeriön työryhmä esittää uuden asunto-osakeyhtiölain säätämistä. Työryhmä ehdottaa asunto-osakeyhtiölain vahingonkorvaussäännösten merkittävää kiristämistä nykyiseen verrattuna. Ehdotusten toteuttaminen johtaisi asunto-osakeyhtiön johdon eli hallituksen ja isännöitsijän sekä osakkeenomistajan ja yhtiökokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvastuun kiristymiseen. Keskuskauppakamari vastustaa asunto-osakeyhtiön toimielinten jäsenten ja osakkeenomistajien vastuusäännösten kiristämistä nykyisestä. – Asunto-osakeyhtiö ei ole liikeyritys eikä siihen pidä soveltaa kaikkia samoja säännöksiä kuin tavallisiin osakeyhtiöihin. Ajatus siitä, että asunto-osakeyhtiöiden hallitukseen valittaisiin vain asunto-osakeyhtiöiden toimintaan perehtyneitä hallitusammattilaisia, ei ole taloudellisista syistä toteuttamiskelpoinen suurimmassa osassa asunto-osakeyhtiöitä, toteaa apulaisjohtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista. Työryhmän ehdottamat vastuusäännösten kiristykset vaikeuttavat asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten asemaa. – On kyseenalaista, suostuvatko osaavimmat osakkeenomistajat jatkossa toimimaan hallituksen jäseninä. Tällaista kehitystä ei voida pitää kenenkään etuna, Linnainmaa toteaa. Erityisen ongelmallista vastuusäännösten kiristäminen on sellaisten keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden osalta, joissa pääosa kiinteistöstä saattaa olla hyvinkin merkittävän elinkeinotoiminnan käytössä. – Myös asuinhuoneistojen osakkeenomistajien nimeämiä ehdokkaita on asioiden tasapuolisen hoitamisen vuoksi syytä valita hallitukseen. Näiden hallitusten jäsenten osalta ehdotetut vastuusäännökset voivat osoittautua erityisen kohtuuttomiksi. Mietinnössä ei ole pohdittu tällaisten hallitusten jäsenten asemaa tehtäessä päätöksiä suurisuuntaisista liiketaloudellisista toimenpiteistä. Kuntotutkimuksia harkinnan mukaan Työryhmä ehdottaa muutoksia myös osakkeenomistajien vastuuseen kunnossapitoa ja muutostöitä koskevissa kysymyksissä. Ehdotuksen mukaan hallituksen olisi esitettävä yhtiökokouksessa selvitystä yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnostustarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana, mikäli kunnostustarve vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi yhtiövastikkeeseen. Keskuskauppakamari kannattaa asuinkiinteistöjen kunnon seuraamista. Asuntokannan arvon ja kunnon varmistaminen edellyttää järjestelmällisestä seurantaa ja kunnossapitotöiden pitkäjänteistä suunnittelua. Keskuskauppakamari ei kuitenkaan pidä tarpeellisena sitä, että yhtiön olisi vuosittain hankittava koko kiinteistön kunnon kattava asiantuntijalausunto tai kuntotarkastus. –Tämä johtaisi melkoisiin lisäkuluihin nykyiseen verrattuna. Riittävää on oltava, että kiinteistön kunnon seuraaminen on järjestelmällistä ja suunnitelmallista. Asiantuntijalausuntoja ja kuntotutkimuksia on voitava hankkia tarvittaessa, ei kaikilta osin vuosittain. Taloyhtiössä saatetaan tietää, että putkiremontti joudutaan todennäköisesti tekemään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Putkiston kuntoa ei ole tarpeen eikä järkevää selvityttää alan asiantuntijaliikkeellä vuosittain.– Sen sijaan on olennaista, että tilannetta seurataan ja putkien mahdollisista oireiluista tehdään johtopäätöksiä, Linnainmaa toteaa. Lisätiedot: Leena Linnainmaa, apulaisjohtaja, Keskuskauppakamari, gsm 050 356 1183