EU-direktiivi uhkaa lisätä yritysten raportointibyrokratiaa

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet sopimukseen ei-taloudellista raportointia koskevasta direktiivistä, “Direktiivi uhkaa aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia eurooppalaisille yrityksille. Lisäksi vaarana on, että direktiivi vaatii yhtiöitä julkistamaan strategiaan ja liiketoimintamalliin liittyviä liikesalaisuuksia”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Direktiivin mukainen ei-taloudellinen raportointi koskee ympäristöön, sosiaalisiin ja työntekijäasioihin, ihmisoikeuksiin, korruption vastustamiseen ja lahjontaan liittyvää yhtiön toimintapolitiikkaa ja sen tuloksia sekä näihin asioihin liittyviä riskejä. Uusi raportointivelvollisuus koskee pörssiyhtiöitä ja finanssialaa, mikäli yrityksellä on yli 500 työntekijää. Direktiivin piiriin kuuluu noin 6000 eurooppalaista yritystä.

Direktiivi perustuu comply or explain -periaatteelle, jonka mukaan yhtiön on joko kerrottava kyseisestä toimintapolitiikastaan tai jollei sellaista ole, perusteltava sen puuttuminen.

“Ongelmia voi aiheuttaa sääntelyn yksityiskohtaisuus. Huolena on, että direktiivi tulee vaatimaan yhtiötä julkistamaan strategiaansa ja liiketoimintamalliinsa kuuluvia asioita. Tämä saattaisi heikentää eurooppalaisten yritysten toimintaedellytyksiä verrattuna kilpailijoihin”, arvioi Leena Linnainmaa.

Linnainmaa vaatii direktiivin viimeistelyyn malttia.

“On varmistettava, että eurooppalaisille yrityksille ei aseteta sietämätöntä raportointibyrokratiaa. Myöskään tilintarkastajille ei saa muodostaa raportoinnin tarkastamisesta palkkioautomaattia. Uhkana on, että EU:n ulkopuolisten maiden kilpailevat yritykset pääsevät hyötymään kevyemmästä sääntelystä”, Linnainmaa varoittaa.

Direktiivi sisältää myös velvollisuuden raportoida hallituskokoonpanon monimuotoisuuspolitiikasta.

“Säännös sopii huonosti suomalaisille pörssiyhtiöille, sillä meillä käytäntönä ovat pienet ja tehokkaat hallitukset. Direktiivin valmistelussa on ehkä ajateltu laajoja saksalaisia hallintoneuvostoja, joihin kokoonpanon monimuotoisuuspolitiikan kirjoittaminen ehkä luontevammin sopii”, Linnainmaa arvioi.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitukseen kuuluu keskimäärin 6,2 jäsentä ja pääpaino on liiketoimintaosaamisessa.

“Useimmille suomalaisille pörssiyhtiöille lienee luontevinta, että suomalaiset yhtiöt käyttävät direktiivin comply or explain -mahdollisuutta eli kertovat, ettei yhtiöllä tällaista politiikkaa ole yhtiön hallituksen pieneen kokoon liittyvistä syistä”, Linnainmaa neuvoo.

Direktiivi määrää myös, että vuoteen 2018 mennessä EU:ssa selvitetään, tuleeko maakohtaisesta veroraportoinnista säätää EU-tasolla.

“On erinomaista, ettei maakohtaisesta veroraportoinnista säädetä hätiköidysti, vaan asiaa selvitetään. Maakohtaisen veroraportoinnin toteuttaminen on vaikeaa aiheuttamatta sietämätöntä hallinnollista taakkaa useassa maassa toimivalle yhtiölle. Sääntelyä selvitettäessä on pidettävä mielessä, että EU:n ulkopuolisilla kilpailijamailla ei ole vastaavaa velvollisuutta”, Linnanmaa muistuttaa.

Lisätietoja:

Keskuskauppamamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183

Euroopan komission lausunto: http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-14-29_en.htm?locale=en ja

Euroopan neuvoston tiedote: http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/intm/141189.pdf

Avainsanat: