EU:n ryhmäkannesuositus siedettävä kompromissi

Euroopan komissio on vuosien valmistelun jälkeen antanut ryhmäkanteita koskevan suosituksen. Sen mukaan EU-maiden olisi varmistettava, että niiden oikeussuojajärjestelmään kuuluu ryhmäkannemahdollisuus esimerkiksi kuluttajansuojan varmistamiseksi massaongelmatilanteissa. Suomessa ryhmäkannelaki on ollut vuodesta 2007 lähtien, mutta yhtään kannetta ei ole nostettu.

“Suomessa ryhmäkanne säädettiin parinkymmenen vuoden erinäisten valmistelujen jälkeen. Ryhmäkanteelle ei ole osoitettu olevan tarvetta Suomen oloissa, mutta ryhmäkannelakimme on kompromissi, joka ei houkuttele järjestelmän väärinkäytökseen”, arvioi valmistelussa mukana ollut Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Suomessa ryhmäkanne tarpeeton

Sekä suomalaisessa että eurooppalaisessa keskustelussa esitetään usein, että ryhmäkanteelle olisi suuri tarve. Tämä voi olla tilanne jossakin EU-maassa, jos valvovat viranomaiset eivät hoida tehtäviään. Suomessa esimerkiksi Finanssivalvonta ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto toimivat tehokkaasti, eikä esimerkiksi joissakin maissa esiintyviä pankkiasioinnin massaongelmia Suomessa ole.

Suomen tiukkaan säännellyssä ja valvotussa tilanteessa ryhmäkanteen tarpeettomuutta osoittaa se, että yhtään kannetta ei ole nostettu, vaikka laki on ollut voimassa jo vuodesta 2007. Lisäksi kuluttaja-asiamiehellä on vuodesta 2007 lukien ollut mahdollisuus viedä asia ryhmävalituksena kuluttajariitalautakuntaan.

“Kuluttajien massaongelmatapausten harvinaisuutta Suomessa osoittaa ryhmäkanteiden puuttuminen. Myös ryhmävalitus on jäänyt pölyttymään, sillä kuluttaja-asiamies on käynnistänyt vain yhden ryhmävalituksen ja sekin todettiin aiheettomaksi kuluttajariitalautakunnassa”, Linnainmaa toteaa.

EU kieltää rahastuskorvaukset

Ryhmäkannesuosituksessaan EU haluaa pitää yllä tärkeää eurooppalaista periaatetta, jonka mukaan oikeudenkäynnin häviäjän on korvattava voittajan oikeudenkäyntikulut. Suosituksessa kielletään myös amerikkalaistyyliset rangaistusluontoiset vahingonkorvaukset. Amerikkalainen ryhmäkannetehtailu perustuu erityisesti opt out -järjestelmään ja oikeudenkäyntikuluvastuun puutteeseen sekä rangaistusluontoisiin jättikorvauksiin.

EU-suositus lähtee siitä, että ryhmäkanteessa on ns. opt in -järjestelmä eli kanteen piirissä ovat ne henkilöt, jotka siihen ilmoittautuvat. Se poikkeaa olennaisesti amerikkalaisesta opt out -systeemistä, jossa tietyn tuotteen hankkijat tulevat automaattisesti kanteen piiriin, elleivät ilmoittaudu siitä ulos.

“EU:n ryhmäkannesuosituksessa vältetään amerikkalaisen ryhmäkannejärjestelmän karikot, eikä Eurooppaan haluta luoda amerikkalaistyyppistä rahastusautomaattia juristeille”, Linnainmaa kiittää.

Suomen järjestelmän estettävä kannetehtailu jatkossakin

Suomen kannalta suositus on tarpeeton, mutta joissakin EU-maissa kuluttajansuojajärjestelmässä saattaa olla puutteita, mikä on johtanut suosituksen antamiseen. “Järjestelmän väärinkäytön estäminen jatkossakin edellyttää, että Suomi säilyttää nykyisen käytäntönsä, jossa ryhmäkanteen voi nostaa vain virkavastuulla toimiva kuluttaja-asiamies eikä esimerkiksi julkisuustarkoituksessa toimiva yhdistys tai yksityishenkilö”, Linnainmaa vaatii.

EU:n tiedote: Commission recommends Member States to have collective redress mechanisms in place to ensure access to justice

Lisätietoja:
Leena Linnainmaa
varatoimitusjohtaja
Keskuskauppakamari
p. 050-3561183