EU pohtii naiskiintiöitä yritysten hallituksiin - SUOMESSA LISTAYHTIÖIDEN HALLINNOINTIKOODI LISÄNNYT NAISTEN HALLITUSPAIKKOJA MERKITTÄVÄSTI

​Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on edistänyt merkittävästi naisjäsenyyksiä yhtiöiden hallituksissa. Kahdessa vuodessa suomalaisissa listayhtiöissä naisjäseniä sisältävien hallitusten osuus nousi 51 prosentista jo 74 prosenttiin keväällä 2010. Tämä on selkeä osoitus siitä, että Suomessa naisten hallitusjäsenyyksiä pystytään lisäämään ilman kiintiölainsäädäntöä, toteaa Keskuskauppakamarin johtaja Leena Linnainmaa. EU-komissaari Viviane Reding kuitenkin harkitsisi asiaan lainsäädäntöä, koska tasa-arvo päätöksenteossa ei ole toteutunut.

Suurten eurooppalaisten yhtiöiden hallituspaikoista on naisilla vain 11 prosenttia. Perusoikeuksista vastaava EU-komissaari Viviane Reding totesi 14.7.2010 Euroopan parlamentin kuulemisessa, että tasa-arvo päätöksenteossa ei ole vielä toteutunut. - En sulje pois mahdollisuutta esittää asiasta lainsäädäntöä, Reding lisäsi.

Yhtiöiden toimia seurataan vuoden 2011 loppuun, ennen kuin komissio päättää mahdollisista toimistaan. Norjassa julkisten yhtiöiden hallituspaikkoja koskeva kiintiölaki on ollut voimassa vuodesta 2006 lukien. Nykyisin Norjassa listayhtiöiden hallitusjäsenistä on 42 prosenttia naisia. Espanjan vuoden 2007 kiintiölaki ei sen sijaan ole tuottanut tulosta, sillä laissa ei ole sanktioita säännösten rikkomiselle.

- Ranskassa parlamentin alahuone on jo hyväksynyt kiintiölain, mutta senaatin hyväksyntä puuttuu. Sitä ei ehkä haetakaan, sillä alahuonekäsittelyn jälkeen Ranskan corporate governance -koodia muutettiin vastaamaan kiintiölain vaatimuksia, eli ranskalaisten listayhtiöiden hallituksissa on oltava naisia 20 % kolmen vuoden kuluessa ja 40 % kuuden vuoden kuluessa. Lakiesityksiä on annettu muissakin maissa, kuten Belgiassa ja Hollannissa, toteaa johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista.

Naisten hallitusjäsenyyden edistäminen listayhtiöiden hallinnointikoodin avulla on Suomessa tuottanut tulosta

- Suomessa naisten hallitusjäsenyyksiä on kyetty lisäämään merkittävästi ilman kiintiölainsäädäntöä, Linnainmaa toteaa. Kevään 2010 yhtiökokouksista lukien listayhtiöiden hallinnointikoodi on vaatinut molempia sukupuolia hallitukseen. Jos yhtiö poikkeaa suosituksesta, sen on annettava asiasta julkinen perustelu.

- Kun suositus annettiin vuonna 2008, vain 51 prosentilla listayhtiöistä oli yhtään naista hallituksessa. Koodin antamisen jälkeen yhtiöt ryhtyivät toimiin ja jo vuonna 2009 luku nousi 59 prosenttiin, vaikka suositus ei vielä ollut voimassa. Kevään 2010 yhtiökokousten jälkeen jo 74 prosentilla listayhtiöistä on vähintään yksi nainen hallituksessa. Naiset puuttuvat lähinnä joistakin pienistä listayhtiöistä. Kaikkien large cap -yhtiöiden hallituksissa on vähintään yksi nainen ja suurimmalla osalla mid cap -yhtiöitäkin. Jo 26 listayhtiöllä on vähintään kaksi naista hallituksessaan, Linnainmaa toteaa. Suomen koodi on osoittautunut muiden maiden koodeja tehokkaammaksi, sillä ainoastaan Suomen koodi on edellyttänyt yhtiötä perustelemaan julkisesti vain yhden sukupuolten edustajista koostuvan hallituksen, Linnainmaa arvioi.

Joidenkin EU-maiden passiivisuus lisää kiintiösäännösten riskiä

Comply or explain -periaatteella (noudata tai selitä) toimiva koodi on lisännyt naisten hallitusjäsenyyksiä Suomessa huomattavasti, eikä kiintiölainsäädännölle ole tarvetta. Toki elinkeinoelämän on varmistettava, että suotuisa kehitys jatkuu, jotta lakipaineet eivät kasva, Linnainmaa toteaa. Joissakin EU-maissa, erityisesti itäisissä jäsenmaissa ja Portugalissa, julkinen keskustelu naisten hallituspaikoista ei ole vielä käynnistynyt ja hallitukset ovat hyvin miehisiä. Tämä lisää riskiä eurooppalaisten kiintiösäännösten antamiselle, Linnainmaa jatkaa.

Lisätietoja: Johtaja Leena Linnainmaa, 09-4242 6213

Keskuskauppakamari
PL 1000, Aleksanterinkatu 17
00101 Helsinki
www.keskuskauppakamari.fi

Keskuskauppakamari auttaa yrityksiä menestymään Suomessa ja kansainvälisessä kilpailussa vaikuttamalla muun muassa lainsäädäntöön, verotukseen ja talouspolitiikkaan. Keskuskauppakamari antaa myös ohjeita ja suosituksia puolueettomana asiantuntijana, edistää hyvää arvopaperimarkkinatapaa ja myöntää ansiomerkkejä. Keskuskauppakamari kehittää ja ohjaa tavarantarkastusta sekä kiinteistöarviointia Suomessa. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta hyväksyy ja valvoo KHT-tilintarkastajia ja KHT-yhteisöjä.