Hävikintorjunta maksaa Suomen kaupalle jopa lähes 500 miljoonaa euroa vuodessa

Rikollisen hävikin osuus Suomen kaupan liikevaihdosta on 1,1 % eli vuosittain noin 390 miljoonaa euroa. Kauppa käyttää tämän lisäksi hävikin torjuntaan tarkoitettujen laitteiden ja järjestelmien ylläpitoon ja henkilökuntakustannuksiin 50 - 100 miljoonaa euroa vuodessa. Hävikintorjunnan kokonaiskustannukset Suomen kaupalle ovat näin ollen 440 - 490 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuosittain kauppa käyttää maailmanlaajuisesti miljardeja euroja hävikin torjunnassaan mm. TV- valvontaan ja varkaudenestolaitteisiin pystyäkseen pienentämään hävikkiä, jonka arvioidaan maksavan Euroopan päivittäistavarasektorille 18 miljardia euroa (luku vastaa Luxemburgin valtion BKT:n arvoa!)

Kriminologi Adrian Beck Leicesterin Yliopistosta puhui Suomessa ECR Finland ry:n järjestämässä hävikkiseminaarissa asiasta ja esitteli vaiheittaisen mallin, miten hävikintorjunta otetaan yrityksissä järjestelmällisesti käyttöön.

Seminaarin osanottajat saivat faktatietoa, miten hävikki määritellään, mistä hävikki koostuu, mitä hävikki maksaa yrityksille sekä konkreettisia työvälineitä siihen, miten hävikkiä voidaan pienentää yrityksissä.

Kokonaishävikki Euroopassa on 2,3 % PT-kaupan yli 800 miljardin liikevaihdosta. Hävikki koostuu prosessivirheistä, epätarkkuuksista yritysten välillä (esim. toimitusvaje, laskutusvirhe, laatu- tai volyymivirhe) ja sisäisistä tai ulkoisista varkauksista.

Kun hävikin syitä tutkitaan, huomataan, että ulkoinen hävikki on odotettua vähäisempää. Kuitenkin eniten panostetaan ulkoisten varkauksien estoon. Yksi ongelma hävikintorjunnassa on se, että sen suuruus perustuu vain arvioihin ja hävikkiä ei vielä systemaattisesti mitata.

Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Kesko Oyj:stä kertoi, että Keskolla on käytössä hävikinhallinnan toimintasuunnitelma 2008. Kaikki toimialat ja ketjut aloittavat hävikin mittaamisen ja seurannan yhteisellä raportointimallilla ja yhteismitallisilla luvuilla. Vuonna 2007 mittauksen aloittaneet toimialayhtiöt, ketjut ja toiminnot asettavat tavoitteet hävikin vähentämiseksi ja aloittavat konkreettisia toimenpiteitä kriittisimpien tuotteiden hävikin vähentämiseksi.

Muut puhujat seminaarissa olivat hallinnon ja riskienhallinnan johtaja Antti-Pekka Kuusiluoma SOK:lta ja Kaupan liiton turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Sisäisen tarkastuksen ja turvallisuusasioiden johtaja Harri Uusitalo Tradeka Oy:stä.


Mitä Efficient Consumer Response on?

Efficient Consumer Response (ECR) on yritysten vastaus muuttuneisiin asiakastarpeisiin ja koventuneeseen kilpailuun. Kilpailukykyä voidaan parantaa, kun tavarantoimittajat ja jakeluketjun jäsenet toimivat yhdessä.

Kauppa ja teollisuus vaihtavat avoimesti tietoa kehittämällä asioita yhdessä. Toimijat eivät minimoi omia kustannuksiaan toisen kustannuksella, vaan lähtökohtana ovat yhteistyö ja kuluttajan tarpeet. Kun kaupan ja teollisuuden tarjontaketju on kunnossa, hyötyy kuluttaja aiempaa laajemmista valikoimista, tuoreemmista tuotteista ja edullisemmista hinnoista.

Euroopassa ECR-toiminta alkoi 10 vuotta sitten etsimällä kustannussäästöjä, joiden arvioitiin olevan 5 - 7 prosentin luokkaa. Nyt on päästy 3,6 prosenttiin eli 18 miljardiin euroon Euroopan tasolla. Huomiota kiinnitetään jatkossa ECR-käsitteen kasvupuoleen, C:hen eli kuluttajaan. Kuluttajapuolella voidaan saada jopa 42 miljardin euron hyöty, kun toimintatavat ovat oikeat.

ECR-työtä kehittää ja koordinoi Keskuskauppakamarin tytäryhtiö GS1 Finland Oy. Lisätietoja: Kristina Metso etunimi.sukunimi@gs1.fi

ECR Efficient Consumer Response Finland ry.
GS1 Finland Oy,
PL/P.O. Box 1000,
FIN-00101 Helsinki, FINLAND
Tel:+358-9-42426200
Fax:+358-9-4242 6248
e-mail:etunimi.sukunimi@gs1.fi