Itsesääntely toimii: Suomi kiiti ohi kiintiö-Norjan naisjohtajien määrässä
“Edistystä on tapahtunut. Liiketoimintoja johtavien naisten määrä on Suomessa lisääntynyt viime vuodesta. Yllätys oli kuitenkin se, että valtionyhtiöiden johtoryhmissä on vähemmän naisia kuin muissa pörssiyhtiöissä ja nimitysvaliokunnatkin ovat pitkälti miesten hallussa”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Keskuskauppakamarin selvitys Lasikatto säröilee osoittaa, että itsesääntely päihittää kiintiöt, kun vertailukohtana on sukupuolikiintiöiden Norja tai suomalaiset valtionyhtiöt. Liiketoimintoja johtavien naisten määrä on lisääntynyt suomalaisyrityksissä.
– Edistystä on tapahtunut kulutustavarat ja -palvelut -sektoreilla. Viime vuonna kaikkien pörssiyhtiöiden liiketoimintoja johtamassa oli vain 26 naista, kun nykyinen luku on 36 ja lisäksi yksi nainen on nyt toimitusjohtaja, kertoo Linnainmaa, mutta toteaa, että myönteisestä kehityksestä huolimatta luku on edelleen alhainen ja erityisesti toimitusjohtajien osalta lähes olematon.
Valtionyhtiöt ja nimitysvaliokunnat laahaavat perässä
Selvitys paljastaa yllättävän tiedon. Valtionyhtiöissä on vähemmän eli 18 prosenttia naisia johtoryhmissä, kun muissa pörssiyhtiöissä luku on 19 prosenttia. Naisia on vähemmän sekä valtion enemmistöyhtiöissä (16 %) että osakkuusyhtiöissä (18 %). Myös liiketoimintojen johdossa valtionyhtiöissä (8,1 %) on vähemmän naisia kuin muissa pörssiyhtiöissä (9,3 %). Yhdessä valtion osakkuusyhtiössä ei ole lainkaan naisia johtoryhmässä.
– Tulos osoittaa Norjan kokemusten ohella sen, että hallitusten naiskiintiöt tai poliittisesti asetetut tavoitteet eivät edistä naisten nousua yritysjohtoon, Linnainmaa toteaa. Useimmissa nimitysvaliokunnissa tai -toimikunnissa ei ole lainkaan naisia. Kun toimielin on 53 yhtiöllä, vain 18 yhtiöllä sieltä löytyi naisjäsen.
– Nimitysvaliokunnat ovat pitkälti miesten hallussa. Nimitysvaliokuntien ja -toimikuntien jäsenistä on naisia vain 12 prosenttia, joskaan muutama yhtiö ei ole vielä julkistanut toimielimen kokoonpanoa. Tulos on yllättävän heikko, ja yhtiöiden on syytä parantaa tilannetta, sanoo lakimies Anne Horttanainen Keskuskauppakamarista.
Suomi Norjan edellä
Kiintiöt siirtävät Norjassa lupaavia naisia nousu-uralta hallitusammattilaisiksi. Norjassa onkin vähemmän naisia pörssiyhtiöiden johtoryhmissä, vain 15 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on 19 prosenttia. Pörssiyhtiöiden talousjohtajista Suomessa on naisia 18 prosenttia, kun Norjassa luku on vain 12 prosenttia.
– Selvitys osoittaa suomalaisen itsesääntelyjärjestelmän toimivuuden. Samoille naisille ei Suomessa kasaudu suuria määriä pörssiyhtiöiden hallituspaikkoja, kun Norjassa eräällä hallitusammattilaisnaisella on kahdeksan hallituspaikkaa julkisissa yhtiöissä. Suomen järjestelmällä on päästy EU:n ennätykseen eli 28 prosenttiin suurten listayhtiöiden hallituspaikoissa, iloitsee Linnainmaa.
Tehtävää riittää jatkossakin
– Selvitys osoittaa, ettei naisten vähäisyyttä yritysjohdossa korjata kiintiöillä, pikemmminkin päinvastoin. Kyse on osittain naisten koulutusvalinnoista ja liiallisesta itsekritiikistä, mutta myös yritysten asenteista, arvioi Linnainmaa.
Keskuskauppakakamari kehottaa pörssiyhtiöiden hallituksia sitoutumaan naisjohtajien määrän lisäämiseen. Kun hallitus ilmaisee tahtonsa toimivalle johdolle, urapolkuja alkaa syntyä naisillekin. Käytännön apuvälineenä voivat toimia Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn vuonna 2007 Naiset huipulle! -raportissa annetut 10 toimenpidesuositusta www.eva.fi.
Keskuskauppakamarin selvitys naisjohtajuuden tilasta on jatkoa 30.9.2011 julkistetulle selvitykselle Miehet johtavat pörssiyhtiöiden liiketoimintoja - Naiset päätyvät tukitoimintoihin. Kyseessä on eurooppalaisellakin tasolla laajin maakohtainen selvitys, jonka kautta voi seurata naisjohtajuuden kehittymistä.
Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa
Keskuskauppakamari
p. 050 356 1183
lakimies Anne Horttanainen
Keskuskauppakamari
p. 040 510 4907
Lasikatto säröilee - itsesääntely päihittää kiintiöt
Naisjohtajuuteen liittyviä materiaaleja
Avainsanat: