Kansainvälisen kaupan ALV ja konsernitilinpäätös nousevat taloushallinnon byrokratiapeikoiksi
Yritysten taloushallinnossa on siirrytty entistä enemmän sähköisyyteen ja automatiikan tarjoamiin helpompiin toimintatapoihin, mikä näkyy tyytyväisyytenä kauppakamarien yritysjohtajakyselyssä. Merkittävimmiksi epäkohdiksi nousevat kansainvälisen kaupan ALV-raportointi sekä pieniä konserneja kuormittava vaatimus konsernitilinpäätöksestä.
Taloushallinnon viranomaisvaatimusten täyttämisen sujuvuus keräsi myönteistä palautetta kauppakamarien yritysjohtajakyselyssä. Yritysjohtajat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä siihen, miten viranomaisvaatimusten täyttäminen on järjestetty niin kirjanpidon, tilinpäätösten kuin verotuksen alueella.
Kallis konsernitilinpäätös
Viranomaisvaatimusten täyttämisen sujuvuuteen kirjanpidon ja kuukausiraportoinnin alueilla on tyytyväisiä 94 prosenttia, ja tilinpäätöksen laatimiseen ja vuosiraportointiin 87 prosenttia vastaajista. Konsernitilinpäätöksen osalta tyytyväisyys jää kuitenkin 53 prosenttiin.
“Konsernitilinpäätöksen laatiminen on noussut yhdeksi merkittävimmistä pieniä yrityksiä kuormittavista epäkohdista. Pienille konserneille se tarkoittaa pelkkää lisätyötä, sillä konsernitilipäätöksestä ei välttämättä ole mitään oleellista hyötyä johdolle. Yhteenlaskettu ajan- ja rahansäästö olisi huomattava, jos kirjanpitoa kevennettäisiin”, arvioi Helsingin seudun kauppakamarin veroasiantuntija Jukka Koivumäki.
Ulkomaankaupan ALV-jarru
Verotilin käytön sekä ALV:n ja työnantajasuoritusten ilmoittamisen sujuvuuteen on tyytyväisiä 81 prosenttia vastaajista ja veroilmoituksen laatimisen sujuvuuteen 68 prosenttia. Keskeisimmäksi epäkohdaksi nousee kansainvälisen kaupan ALV:iin liittyvä byrokratia; siihen tyytyväisiä on vain 34 prosenttia.
Asioinnin modernisointi on siis hyvässä vauhdissa, mutta yritykset peräänkuuluttavat yhä laajempaa sähköistämistä: “Valmisteverotilitykset Tullille pitää saada sähköistettyä ja modernisoitua,” korostettiin avoimissa vastauksissa.
“On huolestuttavaa, että tullin ja kansainvälisen kaupan ALV:n säädösten täyttäminen koetaan hankalaksi. Kansainvälistyminen on tärkeää sekä maallemme että sen yrityksille, jolloin siihen liittyvät velvoitteet tulisi järjestää mahdollisimman sujuvasti”, peräänkuuluttaa Koivumäki.
ALV-lainsäädännössä on edelleen suuria eroja Euroopan maiden välillä. Suomalaisyritykset kohtaavat kohtuuttomia odotuksia, kun niiden pitäisi tuntea jokaisen erillisen EU-maan lainsäädäntö lähtiessään harjoittamaan ulkomaankauppaa.
Mallia verohallinnosta
Tilastokeskuksen vaatimukset tuotiin esiin epäkohtana avoimissa vastauksissa.
“Tilastokeskus kyselee asioita, joita pienyritysten järjestelmät eivät kerää,” nostettiin kommenteissa esiin.
“Muut viranomaiset voisivat ottaa oppia verohallinnosta sähköisten palvelujen toteuttamisessa. Verojen osalta menettely on sujuvaa, mutta samaa ei voi sanoa esimerkiksi Suomen Pankista tai Tilastokeskuksesta,” totesi vastaaja.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely tavoittaa valtakunnanlaajuisesti keskeisiä elinkeinoelämän vaikuttajia. Kysely on lähestymiseltään kvalitatiivinen. Toukokuussa 2013 tehtyyn julkisia hankintamenettelyitä koskevaan kyselyyn vastasi 47 yritysjohtajaa 370:stä. Vastaajat ovat PK-yritysten, suuryritysten, perheyritysten sekä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia, jotka kuuluvat Suomen 19 kauppakamarin hallituksiin ja valtuuskuntiin.
Lisätietoja
Veroasiantuntija Jukka Koivumäki, Helsingin seudun kauppakamari, p. 050 405 9696
Yritysjohtajakyselyn tulokset: Taloushallinto yritysjohtajakysely
Taustoitus: Konsernitilinpäätös raskas taakka etenkin pienille konserneille
Yritystarina: Sadan sivun savotta
Ratkaisukolumni: Ajan ja rahan hukkaa
Avainsanat:
