Kansallinen yritysturvallisuusstrategia listaa 28 toimenpidettä
Myymälävarkaudet, yrityskaappaukset, valelaskut, tietoriskit ja uhkatilanteet. Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhdessä laatima 28 toimenpiteen uusi yritysturvallisuusstrategia puuttuu pahimpiin kipukohtiin, parantaen suomalaisten yritysten toimintaympäristöä ja turvallisuutta. “Osa toimenpiteistä on suunnattu akuutteihin toimialakohtaisiin ongelmiin, kuten myymälävarkauksiin. Strategia puuttuu myös valelaskuihin, joita lähetetään yrityksille varsinkin kesälomakautena”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Pentti Partanen pitää kansallisen yritysturvallisuusstrategian valmistelua merkittävänä, koska se on syntynyt laajamittaisena elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä.
Uudeksi painopistealueeksi nousivat valelaskut, joita lähetetään yrityksille varsinkin kesälomakautena, jolloin monissa yrityksissä käytetään sijaistyövoimaa laskujen hyväksymisessä. Toimintaansa aloittavien yritysten riesana puolestaan ovat epäeettisesti toimivat yritykset, jotka usein tarjoavat yrityshakemistopalveluja.
Vilpillisessä, kuten harhaanjohtavassa etämyynnissä yritykset pyritään saamaan sitoutumaan sopimukseen ja näin maksamaan vastapuolelle palvelusta tai tuotteesta, jota yritykset eivät ole tilanneet.
– Yritysten huoli vilpillisen markkinoinnin lisääntymisestä on otettava vakavasti. Jatkossa selvitetään mahdollisuuksia laajentaa etämyynnin peruuttamisoikeutta ja sitä, että viranomainen voisi hakea väliaikaista markkinointikieltoa, sanoo yritysturvallisuutta edistävän kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista.
Kaupparekisterin puutteet mahdollistavat identiteettivarkaudet
Yritysturvallisuusstrategiassa on huomattu myös selviä puutteita kaupparekisterien tietojen luotettavuudessa ja suojaamisessa. Keskusrikospoliisilla on ollut tutkittavanaan rikoskokonaisuus, jossa kaikkiaan noin 80 uinuvaa yritystä epäillään kaapatuiksi rikolliseen toimintaan väärentämällä muutosrekisteröinnin edellyttämät asiakirjat. Kaupparekisterin uinuvat yritykset ovat rikollisten kannalta otollisia kohteita haltuun ottamiseen, koska kiinnijäämisriski on kohtuullisen pieni.
– Yritystoiminnan lopettamismenettelyä pitäisi selvästi helpottaa uinuvien yritysten vähentämiseksi, toteaa strategian valmistelua luotsannut Itellan turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Markku Rajamäki. Yrityskaappausten ja erilaisten rekisterimerkintärikosten todennäköisyys tulee kuitenkin pienenemään, kun strategian toimenpiteet saadaan toteutettua.
– Strategian tavoite on myös suojata kaupparekisteriin kirjattujen yritysten vastuuhenkilöiden yksityisyyttä nykyistä paremmin, lisää Linnainmaa.
Strategia edellyttää muutoksia tiedonsaantiin ja lainsäädäntöön
Strategian toimeenpano edellyttää sekä viranomaisilta että elinkeinoelämältä vastuunkantoa. Merkittävä osa toimenpiteistä sisältyy valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan.
Kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtajuus siirtyy Keskuskauppakamarilta oikeusministeriölle elokuun 2012 lopussa. Oikeusministeriön puheenjohtajuuskaudella keskeiseksi nousee uudessa yritysturvallisuusstrategiassa esitettyjen toimenpiteiden toimeenpano elinkeinoelämän ja viranomaisten kumppanuudella. Suuri osa toimenpiteistä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön tai tiedonvaihtoon. Jatkossa yritykset voivat saada viranomaisilta yhä enemmän operatiivista turvallisuustilannetietoa päätöstensä tueksi. Huoltovarmuuskeskuksessa on käynnistetty elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä tilannekuvatoiminta.
Yritysten turvallisuustilannetta parannetaan usealla lainsäädäntöhankkeella. Oikeusministeriön apulaisosastopäällikkö Arto Kujala kertoo, että oikeusministeriön puheenjohtajuuskaudella selvitetään muun muassa keinoja työpaikan henkilöstön suojaamiseksi toistuvilta, saman tekijän aiheuttamilta rikoksilta ja häiriöiltä esimerkiksi lähestymiskiellon tyyppisellä menettelyllä.
Elinkeinoelämän ja viranomaisten kansallinen yhteistyöryhmä edistää yritysturvallisuutta ja lisää tiedonvaihtoa yritysten ja viranomaisten välillä. Keskuskauppakamari on yhteistyöryhmän puheenjohtajana 1.9.2011 - 31.8.2012. Elinkeinoelämän ja viranomaisten toinen yhteinen yritysturvallisuusstrategia julkaistiin 21.8.2012. Strategian tavoitteena on varmistaa, että suomalaisyrityksillä on edellytykset harjoittaa toimintaansa ilman, että rikollinen toiminta, onnettomuudet ja häiriötilanteet niitä merkittävästi häiritsevät. Osa toimenpiteistä on sisällytetty valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Puheenjohtajuus siirtyy oikeusministeriölle 1.9.2012.
Lisätietoja antavat:
Kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 09 4242 6213
Yritysturvallisuusstrategiaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Markku Rajamäki, Itella p. 020 451 7899, 040 553 9137 Elinkeinoelämän keskusliitto, yritysturvallisuustoimiston päällikkö Jyrki Hollmén, p. 040 746 3687
Oikeusministeriön apulaisosastopäällikkö Arto Kujala p. 02951 50408
Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen, sisäasiainministeriö, p. 071 878 8370, 040 595 5760
Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Pentti Partanen, p. 071 878 8203