Kauppojen aukioloaikojen poikkeuslupabyrokratia sulkee ovia matkailijoilta
“Kauppoja rasittavalle aukioloaikojen poikkeuslupabyrokratialle on pantava piste”, vaatii kauppakamarin Mika Peltonen. “Nykylainsäädännön taustat ovat ajalta, jolloin venäläismatkailijoiden ostovoima vasta orasti. Nyt puhutaan reilun miljardin euron vuosittaisesta lisästä Suomen vähittäiskaupalle ja palveluille.”
Suomeen tulevien matkailijoiden kasvun myötä poikkeuslupien tarve on lisääntynyt nopeasti vuodesta 2009, jolloin nykyinen liikeaikalaki tuli voimaan. Yksinomaan venäläisten turistien määrät ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja ja kehityssuunta jatkuu. Matkailun kehittymisen kannalta on oleellista, että lisääntyvälle matkailijajoukolle on tarjolla riittävästi palveluita.
“Kasvun esteenä ovat historiaan juuttuneet vähittäiskaupan aukiolorajoitukset. Meillä ei ole tässä taloudellisessa tilanteessa varaa estää taloudellisen hyvinvoinnin ja työllisyyden kasvua sortumalla poikkeuslupanahisteluun”, sanoo Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen.
Helatorstain ja helluntain poikkeuslupapäätökset ovat juuri nyt ajankohtaisia. Tämän hetken tiedon mukaan kaupat saavat olla auki helatorstaina kello 12–21 ainakin Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sekä pääkaupunkiseudun kunnissa ja Porvoossa. Tampereen keskustan liikkeiden on mahdollista pitää ovensa auki sekä helatorstaina että helluntaina kello 12–18.
Epäyhtenäiset käytännöt ja raskaat selvitysvaatimukset haasteena
Ilman poikkeuslupaa tiettyinä juhlapäivinä, kuten loppiaisena, helatorstaina ja helluntaina, ovensa voivat pitää avoinna vain pienet kaupat, kioskit, huoltamot ja jotkut haja-asutusalueiden kaupat. Poikkeuslupahakemukset käsitellään alueittain kunkin alueen aluehallintovirastossa. Vahvuutena on, että silloin lupaviranomaisen voidaan odottaa tuntevan alueen erityispiirteet sekä kokonaistilanne. Valitettavasti alueellinen käsittely on kuitenkin johtanut myös siihen, että lupaprosesseissa on huomattavia alueellisia eroja.
“Epäyhtenäisten menettelyjen vuoksi yritysten tasapuolinen kohtelu eri puolilla Suomea ei toteudu. Aluehallintovirastojen poikkeuslupakäytännöt pitäisi yhtenäistää koko maassa”, vaatii Keskuskauppakamarin kehityspäällikkö Pirjo Liukas.
Poikkeuslupien perusteluihin saatetaan vaatia tilastoja, arvioita ja selvityksiä, joita ei ole saatavilla tai joiden tuottaminen aiheuttaisi kohtuuttomasti työtä tai kustannuksia. Esimerkiksi tarkan matkailijamäärän paikkakuntakohtainen tilastointi on käytännössä mahdotonta.
”Eihän tätä tilannetta voi kuin ihmetellä. Se mikä menee itäisessä Suomessa läpi, saa meillä kielteisen päätöksen”, huokaa S-ryhmän alueosuuskauppa Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä Jyväskylästä. Jyväskylässä keskustan ulkopuoliset ostoskeskittymät jäivät viime loppiaisena ilman lupaa pitää oviaan avoinna. Osuuskauppa Keskimaan kolmen Prisman osalta Määttä arvioi tämän tarkoittaneen liki puolen miljoonan euron myynnin menetystä.
Kommentteja ja kokemuksia kerätään kampanjasaitilla
Kauppakamarien kampanjassa käsitellään hallinnon rasitteita teemoittain noin kahden viikon jaksoissa. Kampanjasivustolla http://helppohallinto.fi kannustetaan yrityksiä jättämään tietoa, ratkaisuehdotuksia tai kommentteja rasitteiden vaikutuksista.
Lisätietoja:
Pirjo Liukas, p. 050 592 4679
Mika Peltonen, p. 040 513 4490
Taustoitus: Suljetut ovet käännyttävät matkailijoita juhlapyhinä
Yritystarina: Erikoispyhien kauppa kaipaa reiluja pelisääntöjä
Ratkaisu: Piste poikkeuslupabyrokratialle
Avainsanat: