Keskuskauppakamari ei kannata hätiköintiä tilintarkastuslain uudistamisessa
Työ- ja elinkeinoministeriö on ryhtymässä tilintarkastuslain uudistuksen valmisteluun nopealla aikataululla. Keskuskauppakamari ei kannata lainvalmistelun käynnistämistä ilman tietoa EU:ssa vireillä olevien hankkeiden kohtalosta. “Muutenkin tiukassa olevia valmisteluresursseja ei tulisi hukata turhaan työhön, kun voidaan ennakoida, että alan EU-sääntely tuo pian lisää muutostarpeita. Keskuskauppakamarin mielestä tässä asiassa ei ole mitään syytä hätiköintiin”, toteaa toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.
TEM ehdottaa tilintarkastuksen valvonnan siirtämistä valtion viranomaiselle. Keskuskauppakamari ei näe syytä tähän. Keskuskauppakamarin yhteyteen sijoitettu Tilintarkastuslautakunta (TILA) hyväksyy KHT-tilintarkastajat ja KHT-yhteisöt sekä valvoo heitä. TILAn viranomaistehtävät perustuvat tilintarkastuslakiin. Järjestelmä on nykyisellään erittäin hyvin toimiva. Sen siirrolle ei ole perusteita. Päinvastoin, siirto lisäisi julkisen sektorin työtaakkaa, kustannuksia sekä byrokratiaa ja olisi siten vastoin hallituksen puolivälin tarkastelussa tehtyä päätöstä, jossa ”hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä”.
Keskuskauppakamari ja muut elinkeinoelämän järjestöt eivät kannata julkisen sektorin työtaakan lisäämistä.
Huolellinen arviointi tarpeen
Keskuskauppakamari kannattaa tilintarkastajien ammattitutkinnon yhtenäistämistä sekä valvonnan ja muutoksenhaun yhtenäistämistä. Nämä toimenpiteet tulee toteuttaa vasta huolellisen arvioinnin jälkeen.
“TEM:n tulee jatkovalmistelussa tehdä perusteellinen kustannus- ja vaikuttavuusarviointi tilintarkastusvalvonnan organisointivaihtoehdoista ja vaihtoehtoisista sijaintipaikoista. Muutoksia toimiviin järjestelmiin ei tule tehdä kevyin perustein tai jonkin yksittäisen intressiryhmän näkökulmasta.Tilintarkastusvalvonnalla on oltava itsenäinen asema ja sillä on oltava riittävät resurssit. Kumpikin edellytys täyttyy jo nyt ja toimintaa voidaan edelleen parantaa kehittämällä sitä nykyisen organisoinnin pohjalta”, sanoo Penttilä.
Tilintarkastajien ammattitutkintoja ja muita hyväksymisvaatimuksia kehitettäessä vaatimukset on asetettava tilintarkastajien tehtävien mukaan. Suomessa tilintarkastajat toimivat tilintarkastajina kaiken tyyppisissä ja kokoisissa yhteisömuodoissa ja säätiöissä. Tilintarkastuskohteiden erilaisuus puoltaa nykyisen kaksiportaisen tilintarkastajajärjestelmän (KHT, HTM) säilyttämistä ja kehittämistä. Tämä ei estä siirtymistä yhden perustutkinnon järjestelmään. Julkishallinnon ja talouden tilintarkastajatutkintojärjestelmä (JHTT) voidaan yhdistää yksityisen sektorin järjestelmään.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, p. 050 366 2395
Johtaja Mika Heikkilä, p. 050 591 0995
Avainsanat: