Keskuskauppakamari ennakoi merkittävää kokonaisveroasteen nousua

Suomen kokonaisveroaste on laskenut tasaisesti lähes koko 2000-luvun ajan. Veroasteen on arvioitu asettuvan kuluvana vuonna reiluun 41 prosenttiin. - Laskeva trendi näyttää vähin erin tulevan tiensä päähän. Edessä olevaa veroasteen nousua on vaikea estää, totesi Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila.

Tulevan kokonaisveroasteen nousun takana on useita tekijöitä. Todennäköistä kehitystä voidaan arvioida 1990-luvun alun laman kokemusten pohjalta. Veroaste oli 1990 vielä 43,5%, mutta 1995 jo 45,7% ja 2000 aina 47,2%.

Veroaste ei noussut eikä nouse vielä syvimpinä lamavuosina, koska julkisia menoja katetaan laajasti velkarahalla. Nousu alkaa laman hellitettyä muun muassa siksi, että julkisen velan korkomenot ovat kasvaneet merkittävästi. Näin tulee käymään nytkin.

- Pelkästään valtion on oletettu velkaantuvan vuoteen 2013 mennessä 103 miljardiin euroon asti, kun velan määrä oli 31.3.2009 noin 61 miljardia euroa. Pelkän lisävelan korkomenot nousevat vuositasolla lähelle kahta miljardia euroa. Korot on lopulta maksettava veroja kiristämällä, arvioi Mattila.

Julkistalouden tasapaino heikkenee myös työttömyyden kasvaessa. Työttömyysasteen nousu prosenttiyksiköllä lisää valtion menoja ja vähentää verotuloja vähintään 300 miljoonaa euroa. Työttömyysasteen nousu 10 prosentin tuntumaan heikentää tasapainoa noin miljardilla eurolla. Veroasteen nousua merkitsee myös se, että työeläkemaksujen yhteenlaskettua nousua vuosille 2011-2014 on jo sovittu 1,6 prosenttiyksikköä. Edessä on myös vääjäämättä kiihtyvä kunnallisveroprosenttien nousu. Omat lisänsä tuovat myös jo sovitut kiinteistöverojen ja energiaverojen kiristykset.

Huomio kiinnitettävä verorakenteeseen – yritysten verotusta ei saa kiristää

- Kun kokonaisveroasteen nousu näyttää vääjäämättömältä eikä edes kovin vähäiseltä, huomio on kiinnitettävä verorakenteen tarkistamiseen, muistutti Mattila.

Työn verotusta ei ole viisasta näissäkään oloissa kiristää. Päinvastoin sen rakenteellisia heikkouksia on purettava. Myöskään yritysten verotuksessa ei ole kiristämisen varaa, mikäli haluamme pitää Suomen kilpailukykyisenä paikkana yritystoiminnan harjoittamiselle. Mahdolliset kiristyskohteet on haettava näiden kohteiden ulkopuolelta unohtamatta myöskään tiukan menokurin välttämättömyyttä.

EU-oikeudesta taannehtivia verotulomenetyksiä

EU-oikeudesta tulevien velvoitteiden rikkominen on jälleen aiheuttamassa veronsaajalle jälkikäteisiä veromenetyksiä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antaa viimeistään syksyyn mennessä tuomionsa asiassa C-303/07, joka koskee Suomen oikeutta periä osinkojen lähdeveroa toisessa EU-valtiossa perustetulta verovapaalta sijoitusrahastolta. Julkisasiamiehen joulukuussa antaman ratkaisuehdotuksen mukaan Suomen verolainsäädäntö on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, koska kotimaisilta sijoitusrahastoilta ei veroa peritä.

- Jos tuomioistuin seuraa julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta, Suomi joutuu palauttamaan vähintään useiden kymmenien miljoonien lähdeverot korkoineen ulkomaisille sijoitusrahastoille, arvioi Keskuskauppakamarin osastopäällikkö Tomi Viitala.

- Lähdeverolakia on monilta osilta jo muutettu EU-oikeuden mukaiseksi tämän vuoden alusta, mutta EU-lakien taannehtivan vaikutuksen vuoksi veroja on palautettava useiden vuosien ajalta, totesi Tomi Viitala.

Maaliskuussa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi tuomionsa Suomen autoverotusta koskevassa asiassa C-10/08, jonka seurauksena valtio joutuu palauttamaan myös autoverolle kannettua arvonlisäveroa.

EU:n valtiontukisäännökset yhä useammin esillä

Verotusta koskevassa keskustelussa ja lainvalmistelussa on nostettu aiempaa useammin esille EU:n valtiontukisäännöksiin liittyvät näkökohdat. Valtiontukisäännösten vaikutus verotukseen tuli laajempaan tietoisuuteen vuoden 2007 lopussa, kun EU-komissio katsoi Tieliikelaitoksen verovapauden olevan kiellettyä valtiontukea.

- Valtiontukisäännöksillä on erityistä merkitystä silloin, kun toteutetaan kohdennettuja veronhuojennuksia, jotka poikkeavat yleisesti sovellettavasta verojärjestelmästä, sanoi Viitala.

– Lainvalmistelussa olisikin pyrittävä jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa selvittämään ja ratkaisemaan mahdolliset valtiontukiongelmat. Viimeajoilta on useita esimerkkejä, joissa valtiontukikysymykset ovat hidastuttaneet lainvalmistelua ja voimaantuloa. Esimerkiksi kiinteistörahastojen eli REITien verovapautus ja hallituksen elvytyspakettiin sisältyvä poistojen määräaikainen korottaminen on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta lain voimaansaattaminen on edelleen kesken valtiontuki-ilmoitusten vuoksi.

Lisätiedot:
Varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari, puh. 0500 435 702
Osastopäällikkö Tomi Viitala, Keskuskauppakamari, puh. 045 7731 2025