Keskuskauppakamari vaatii julkisten menojen jäädyttämistä

Report this content

Keskuskauppakamari vaatii julkisten menojen suhteen palauttamista takaisin 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Tähän pääseminen edellyttää kaikkien julkisten menojen jäädyttämistä, hallituksen “50-50-mallista” luopumista sekä uskottavaa tervehdyttämisohjelmaa, jossa on mukana lisäsäästöjä.

Julkiset menot ovat kymmenessä vuodessa nousseet alle 50 prosentista lähes 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaikka suhdeluvun nousua ei talouskriisin alkuvaiheessa pysty välttämään, on suhdeluku nyt saatava nopeasti alas. Muutoin syntyy negatiivinen kierre, joka pahentaa velkaantumista ja luo paineita verojen nostolle ja myrkyttää siten talouskasvua.

“Julkisten menojen suhteen palauttaminen 50 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2020 mennessä on sekä realistista että välttämätöntä. Tavoitteen muodostamisen taustalla on keskustelut yli kymmenen Suomen johtavan ekonomistin kanssa. Nykyisten hallituspuolueiden ja opposition on sitouduttava tähän kansakunnan kannalta ratkaisevaan tavoitteeseen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Jos hallitus ei ryhdy päättäväisesti tervehdyttämään taloutta, uhkaa paisunut julkinen sektori jäädä pysyväksi. Tähän Suomella ei ole varaa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että julkisten menojen suhteen pitäminen tällä tasolla voi jarruttaa talouden vuotuista kasvua jopa yhdellä prosenttiyksiköllä. Keskuskauppakamari ehdottaa kolmen askeleen ohjelmaa tavoitteeseen pääsemiseksi.

Askel yksi: julkiset menot on jäädytettävä

Ensimmäinen askel tavoitteen saavuttamisessa on julkisten menojen jäädyttäminen.

“Julkisten menojen palauttaminen takaisin 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä edellyttää julkisten menojen jäädyttämistä sekä noin 2,2 prosentin vuotuista talouskasvua. Koska tähän kasvuvauhtiin pääseminen on epätodennäköistä, tarvitaan myös muita toimenpiteitä julkisen sektorin menojen kuriin saamiseksi ja erityisesti kuntien taloudenpidon tasapainottamiseksi”, sanoo Penttilä.

Askel kaksi: 50-50-mallista on luovuttava

Keskuskauppakamari näkee ongelmana hallituksen 50-50-mallin, jonka mukaan talous tasapainotetaan yhtä suurella veronkorotusten ja menoleikkausten määrällä. Nykyisessä taloustilanteessa rakenneuudistukset ovat välttämättömiä.

“Jos yksi kriisipaketti olisi riittänyt talouden tervehdyttämiseen, olisi hallitusohjelmassa sovittu fifty-fifty-periaate ollut aivan hyvä. Samalla periaatteella ei voida kuitenkaan enää jatkaa. Verotus on niin kireällä tasolla, että veronkorotuksista on luovuttava kokonaan. Jos veroja korotetaan, kasvu heikentyy ja julkisen sektorin toipuminen siirtyy yhä kauemmaksi tulevaisuuteen”, Penttilä toteaa.

Askel kolme: kymmenen kohdan kuntoutusohjelma

Kasvuhakuinen elinkeinopolitiikka on Keskuskauppakamarin mukaan erittäin tärkeää, mutta nykyinen taloustilanne vaatii myös muita toimenpiteitä. Siksi Keskuskauppakamari on koonnut kymmenen kohdan kuntoutusohjelman talouden tervehdyttämiseksi. Ohjelma nostaa esille Suomen talouden kilpailukykyä parantavia toimia, joilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen ja talouskasvuun. Monien ohjelmassa olevien toimenpiteiden vaikutusten suuruusluokkaa on hahmoteltu hallituksen rakennepaketissa.

Keskuskauppakamarin kymmenen kohdan ohjelma sisältää avaintoimenpiteitä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisen, tulonsiirtojen leikkaamisen ja julkisten palveluiden karsimisen osa-alueilla.

Lue kymmenen kohdan kuntoutusohjelma: http://kauppakamari.fi/2014/02/05/kymmenen-kohdan-kuntoutusohjelma-suomen-taloudelle/

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, p. 050 366 2395, risto.penttila@chamber.fi

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia