Keskuskauppakamari:Velkajärjestelylain uudistaminen leikkaisi kohtuuttomasti velkojien saamisia

- Oikeusministeriön työryhmän valmistelema velkajärjestelylain uudistus uhkaa leikata kohtuuttomasti velkojien saamisia. Velkajärjestelyssä maksettavat määrät vähenisivät jopa 60 prosenttia aiemmasta, varoittaa Keskuskauppakamarin lakimies Pekka Paasonen.

Oikeusministeriössä valmisteilla oleva velkajärjestelylain uudistus uhkaa leikata velkojien saamisia jopa 60 prosentilla.

- Lakiuudistuksen myötä velkajärjestely muistuttaisi lyhytkestoista ulosottoa, jonka jälkeen velallinen olisi vapaa kaikista veloistaan. Yksin asuva velallinen maksaisi vain 31,35 euroa kuukaudessa enemmän velkajärjestelyssä kuin ulosotossa, mutta toistaiseksi jatkuvan ulosoton sijaan velkajärjestely kestäisi vain kolme vuotta, perustelee Pekka Paasonen.

Työryhmä ehdottaa, että velkajärjestelyyn pääsisi helpommin, jos velkoja ei ole noudattanut hyvää luotonantotapaa. Hyvää luontoantotapaa noudattaville velkojille on kohtuutonta, että holtiton luotottaminen edesauttaa velkajärjestelyyn pääsyä.

Kansainvälisesti vertaillen suomalaisen velkajärjestelyn maksuohjelma on poikkeuksellisen lyhyt ja järjesteltäviin velkoihin sisältyy eriä, joita ei muualla yleensä hyväksytä velkajärjestelyyn. Näitä ovat elatusapuvelat, sakot ja rikoksiin perustuvat vahingonkorvaukset.

Ehdoton ei nollaohjelmien vapaakuukausimallille

Keskuskauppakamari vastustaa ehdottomasti vapaakuukausien myöntämistä velallisille, joilta on poistettu maksuvelvollisuus kokonaan.

-Vapaakuukausien tulojen valvonta on käytännössä mahdotonta, ja onkin ilmeistä, että vapaakuukausille kerrytettäisiin sellaisia tuloja, jotka pitäisi maksaa velkojille, kertoo Paasonen.

Yhä useammalla velkajärjestelyyn hakeutuvalla on takanaan jo aiempi velkajärjestely

Uudelleen velkajärjestelyä hakevien määrät ovat huolestuttavasti lisääntyneet. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan jopa 10 prosenttia velkajärjestelyä hakevista on saanut jo aiemmin velkajärjestelyn.

- Toistuvat velkajärjestelyt uhkaavat yleistyä, vaikka järjestely on tarkoitettu viimeiseksi ja ainutkertaiseksi ratkaisuksi velkaongelmaan. Kynnys velkajärjestelyyn ei saa olla liian matala. Järjestelyn myöntäminen uudelleen tulee olla mahdollista vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa, painottaa Paasonen.

Lisätiedot: Lakimies Pekka Paasonen, Keskuskauppakamari, puh.  09 4242 6244

Keskuskauppakamari
PL 1000, Aleksanterinkatu 17
00101 Helsinki
www.keskuskauppakamari.fi

Yhdessä yritysten puolesta
...............................................
www.keskuskauppakamari.fi
www.facebook.com/K3FIN
www.twitter.com/K3FIN
...............................................
Hyvinvoiva Suomi, jossa on hyvä yrittää, on yhteinen asiamme. Kerro ideasi siitä, miten työpaikkoja saadaan luotua ja osallistu keskusteluun www.150000.fi

Avainsanat: