Keskuskauppakamarin Linnainmaa: “Naisjohtajuuden kasvuputkea ei luoda kiintiöillä ylhäältä alaspäin”
Keskuskauppakamari kritisoi ministeriöiden arviota sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta pörssiyhtiöiden hallituksissa. “Muistio antaa vinoutuneen kuvan naisten osuuden kehittymisestä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Elinkeinoelämän itsesääntelyn rooli naisten hallituspaikkojen lisäämisessä on lähes sivuutettu”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Keskuskauppakamari on antanut lausunnon Työ- ja elinkeinoministeriön, oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian yhdessä laatimasta muistiosta, joka arvioi hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2012–2015) mukaisesti sukupuolten tasapuolisemman edustuksen toteutumisesta pörssiyhtiöiden hallituksissa. Keskuskauppakamari luovutti samalla naisten hallitusjäsenyyksiä koskevan selvityksen, joka antaa kokonaiskuvan naisten hallitusjäsenyyksien määrän kehityksestä.
Naisten hallitusjäsenyydet pörssiyhtiöissä ovat Suomessa nousseet EU-maiden huipputasolle ilman kiintiölainsäädäntöä. Ratkaisevassa asemassa on ollut listayhtiöiden hallinnointikoodi, joka edellyttää, että pörssiyhtiön hallituksessa on molempia sukupuolia. Jos naisia ei hallituksesta löydy, yhtiön on annettava tästä julkinen perustelu. Koodin myötä vain miehistä koostuvat hallitukset ovat harvinaisuus suomalaisissa pörssiyhtiöissä.
Linnainmaan mukaan naisjohtajuuden edistämisessä hallituspaikat ovat vain jäävuoren huippu. Toimenpiteet olisi suunnattava naisten saamiseen liiketoimintajohtoon.
“Naisia on erittäin vähän suurten yritysten liiketoimintajohdossa, mikä heijastuu naisten hallituspaikkojen määrään. Pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenten enemmistöltä edellytetään liiketoimintajohdon kokemusta, ja naisilla on sitä selvästi miehiä vähemmän. Sen vuoksi jo nykyisin pörssiyhtiöiden hallitusten naisjäsenten taustat poikkeavat merkittävästi miesjäsenten taustoista”, toteaa Leena Linnainmaa.
Juuri tästä syystä Linnainmaa pitää turhina yrityksiä lisätä naisjohtajuutta ylhäältä käsin.
“Syyt naisten puutteeseen suurten yritysten liiketoimintajohdossa ovat moninaiset, ja ne alkavat naisten koulutusvalinnoista. Työnantajat eivät aina ole riittävän aktiivisia naisten urapolkujen rakentamisessa. Naisten uraa voi hidastaa myös roolimallien ja mentorien puute. Näihin syihin ei kiintiöillä vaikuteta”, sanoo Linnainmaa.
Kiintiöiden vaikutuksia on käsitelty lukuisissa artikkeleissa ja selvityksissä.
“Kiintiöt eivät edistä naisten määrää yritysjohdossa. Tämä havainto on tehty niin kansainvälisissä tutkimuksissa kuin Keskuskauppakamarin selvityksessä, jossa havaittiin, ettei naisten suuri määrä hallituksessa lisää naisten määrää johtoryhmässä”, muistuttaa Linnainmaa.
Linnainmaan mukaan paremman sääntelyn periaatteisiin kuuluu arvioida, tarvitaanko uutta sääntelyä ylipäätään. Itsesääntelylle on annettava tilaa toimia siellä, missä se on tehokas tapa hoitaa asioita.
“Hallituksen valinta on osakkeenomistajien tärkein vaikutusmahdollisuus, eikä siihen pidä puuttua kiintiösääntelyllä. Naisten osuus pörssiyhtiöidemme hallituksissa on EU:n kärkeä, joten perusteita kiintiösääntelyyn ei siinäkään mielessä ole”, muistuttaa Linnainmaa.
Naisten urapolkujen edistämiseksi Keskuskauppakamarilla on käynnissä myös toista kertaa järjestettävä naisten mentorointiohjelma. Ohjelman tavoitteena on vauhdittaa osaavien naisten etenemistä yhtiöiden liiketoiminnan johtotehtäviin ja hallituksiin.
Lisätietoja:
Keskuskauppakamarin raportti: Itsesääntely lisää tehokkaasti naisten hallituspaikkoja: http://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2013/01/naiset-hallituksissa-2014.pdf
Keskuskauppakamarin lausunto: Arviointi sukupuolten tasapuolisemman edustuksen toteutumisesta pörssiyhtiöiden hallituksissa http://kauppakamari.fi/statement-archive/arviointi-sukupuolten-tasapuolisemman-edustuksen-toteutumisesta-porssiyhtioiden-hallituksissa/
Naisjohtajien mentorointiohjelman nettisivut: http://naisjohtajat.fi
Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183, leena.linnainmaa@chamber.fi
Avainsanat:
