Keskuskauppakamarin veropoliittinen ohjelma: VEROUUDISTUSTEN TUETTAVA TALOUSKASVUA

Keskuskauppakamarin hallitus näkee verouudistusten tärkeimpänä tavoitteena talouskasvun vahvistamisen. Julkistalouden ahdinko johtuu lyhyellä aikavälillä lähinnä verotulojen romahduksesta. Noin 90 prosenttia verotulojen pienentymisestä johtuu talouden hyytymisestä ja vain noin 10 prosenttia toteutetuista veronkevennyksistä. Verotuksen voimakas kiristäminen tässä tilanteessa olisi paha virhe, koska kiristäminen heikentäisi talouskasvun edellytyksiä.

Keskuskauppakamarin hallitus hyväksyi 21.4.2010 veropoliittisen ohjelman tulevalle vaalikaudelle 2012 – 2015. Keskuskauppakamarin hallitus teki seuraavat linjaukset: • Edessä olevien veroratkaisujen tulee tukea talouskasvua, koska vain kasvu mahdollistaa riittävän suuret verotulot pitkällä aikavälillä. Veronalennukset tukevat talouskasvua. Veronkiristykset hillitsevät sitä. Verotuksen voimakas kiristäminen tässä vaiheessa olisi paha virhe. • Ansiotulojen verotuksen keventämistä tulee jatkaa. • Yritysten verokanta tulee reippaasti alentaa siten, että se on enintään 20 prosenttia. • Kunnallisveron kiristyskierre tulee torjua. • Pääomatulojen verotusta ei tule kiristää. • Osinkojen kahdenkertaista verotusta tulee välttää. Jos nykyjärjestelmää uudistetaan, se tulee tehdä nykyistä järjestelmää kehittäen. Tuottavuutta parannettava ja menoja tarkasteltava kriittisesti Julkisen sektorin tuottavuutta on parannettava. Kaikki menot on otettava tarkastelun kohteeksi, jolloin ne voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. Hyvinvointiyhteiskunnan perustan kannalta tärkeimpien toimintojen rahoitus on kuitenkin kaikissa tilanteissa turvattava. Uusien ja etenkin pysyvien menojen syntymistä on varottava. Pidemmällä aikavälillä menopaineiden ehkäisemisessä keskeisellä sijalla ovat työurien pidentämiset. Pidentämistä tulee aktiivisesti etsiä myös työurien alkupäästä ja sisältä. Ansiotulojen verotuksen keventämistä on jatkettava Suomessa tehdyn työn verotus on edelleen kansainvälisesti tarkastellen kireää. Työ on tärkein tuotannontekijämme, minkä vuoksi verotuksen tulee kannustaa työntekoa ja siihen rinnastettavaa yrittäjyyttä. Marginaaliveroja tulee alentaa kaikilla tulotasoilla. Ansiotason nousu ja palkan sivukulujen kasvu uhkaavat kiristää palkan kokonaisverotuksen tasoa. Vähintäänkin näistä aiheutuvat kiristymiset on torjuttava lähivuosina, vaikka varsinaiset kevennystoimet jäisivät vielä odottamaan parempia aikoja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei kunnallisverotus pääse hallitsemattomasti kiristymään. Yritysverotuksen kilpailukyky palautettava Kiristyvä kansainvälinen verokilpailu edellyttää Suomelta yhteisöverokannan alentamista. Olemme menettäneet viime vuosina kilpailukykymme tässä suhteessa. Verokanta tulee reippaasti alentaa siten, että se on enintään 20 prosenttia. Kohtuullinen verokanta mahdollistaa veropohjan pitämisen laajana. Kilpailukykyinen verokanta on tärkeä tekijä pyrittäessä turvaamaan veropohjan säilyvyys Suomessa. Verotuksen painopistettä voidaan varovaisesti siirtää työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Pääomatulojen verotus jo nyt riittävällä tasolla Herkkäliikkeinen pääoma on altis kansainväliselle verokilpailulle. Suomen monia muita maita kattavampi pääomatulojen verotus huomioon ottaen nykyinen 28 prosentin verokanta on jo riittävän korkea, minkä vuoksi verokantaa ei tule nostaa. Perustelut pääomatulojen verotuksen muuttamisesta progressiiviseksi eivät ole vakuuttavia. Ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi ei tapahdu siinä laajuudessa, että asialla olisi todellista merkitystä verotulokertymän kannalta. Verokantaeroa ansiotulojen ja pääomatulojen välillä tulee supistaa ylimpien marginaaliverojen alentamisella. Osinkoverotuksen mahdollinen uudistaminen ei saa vaarantaa yrittäjyyteen kannustavuutta. Osingon verottamisessa on otettava riittävästi huomioon se usein unohdettu tosiasia, että osinkona jaettuun voittoon kohdistuu jo yhtiön tasolla toteutettu yhtiön verotus (26 %). Laajaa kahdenkertaista verotusta tulee välttää. Jos osinkoverotus uudistetaan, uudistaminen tulee perustaa nykyjärjestelmän tarkistamiseen. Verotuksen pitää tukea vahvaa omaa pääomaa taseessa, minkä vuoksi nettovarallisuus tulee ottaa riittävästi huomioon osinkoverotukseen vaikuttavana tekijänä. . LISÄTIETOJA: varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari puh. 0500 435 702 ja osastopäällikkö Tomi Viitala, Keskuskauppakamari puh 045 7731 2025