Kosteusongelmat vaikeuttavat kiinteistöjen arviointia
Epäilys kosteusvauriosta saattaa vaikuttaa hyvinkin paljon kiinteistön tai asunnon arvoon. Home- tai kosteusvaurioiden kartoittaminen on kuitenkin usein haastavaa, johtuen muun muassa tutkimusten kalleudesta ja omistajien haluttomuudesta selvittää mahdollisia ongelmia tarkemmin. Tämä ilmenee auktorisoitujen kiinteistöarvioijien (AKA) keskuudessa tehdystä kyselystä, jonka tulokset julkaistiin Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointipäivässä tänään.
Suomessa toimivista auktorisoiduista kiinteistöarvioijista noin puolet kokee, että kiinteistöjen home- ja kosteusvauriot näkyvät käytännön arviointityössä. Asuntojen osalta vajaa 70 prosenttia kiinteistöarvioijista ilmoittaa, että home- ja kosteusvauriot vaikeuttavat käytännön arviointityötä. Lähes 60 prosenttia arvioijista on sitä mieltä, että home- ja kosteusvauriot ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana.
Ympäristöministeriön karkean arvion mukaan kosteus- ja homevaurioille altistuu päivittäin 600 000–800 000 suomalaista. Ministeriön laskelman mukaan kosteus- ja homevauriokorjauksia pitäisi tehdä noin 250 000 pientalossa, 8000 asuinkerrostalossa ja 1300 koulussa.
“Ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden tavoitteena on, että kiinteistöjä hoidetaan oikein ja ne korjataan oikea-aikaisesti, ennen kuin ne vaurioituvat. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten avulla korjaukset ajoitetaan oikein, jolloin kiinteistön arvo säilyy koko sen elinkaaren ajan. Samalla kiinteistö pysyy käyttäjilleen terveellisenä ja turvallisena”, toteaa Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointipäivässä puhunut asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen.
“Nyt käytössä on myös suhdanneluonteista tukea asuntokannan peruskorjaamiseen vuoden 2014 loppuun saakka. Lisäksi käytössä on normaalit tuet korjausrakentamiselle. Avustusten tavoitteena on edistää suunnitelmallista ja pitkäjänteistä korjaustoimintaa”, muistuttaa Viitanen.
Kosteusongelmat voivat johtua monesta eri seikasta, ja tämän takia tarkka arviointi ilman perusteellisia asiantuntijaselvityksiä voi olla hyvin haastavaa. Liikekiinteistöjen osalta epäilys kosteusongelmista ei vaikuta kohteen arvoon samassa määrin kuin asuntojen osalta. Perusteellisen kuntokartoituksen kalleus vaikuttaa joissain tapauksissa omistajien halukkuuteen selvittää kiinteistön todellinen kunto. Omistajat haluavat myös välttää, että kiinteistö saa “hometalo”-leiman.
Tiedot käyvät ilmi kyselystä, jossa Suomessa toimivat auktorisoidut kiinteistöarvioijat ovat esittäneet näkemyksensä home- ja kosteusvaurioiden yleisyydestä arvioiduissa kiinteistöissä ja asunnoissa. Kiinteistöarvioijat tekevät arvioita muun muassa asuntojen, liiketilojen ja maatalouskiinteistöjen arvosta. Suomessa toimii yhteensä 217 auktorisoitua kiinteistöarvioijaa (AKA), joista 102 vastasi kyselyyn.
“AKA-arvioijat toimivat puolueettomina asiantuntijoina kiinteistön arvon määrityksessä. Auktorisoidulta kiinteistöarvioijalta edellytetään alansa syvällistä osaamista, joka varmistetaan vaativalla kiinteistöarviointikokeella”, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Toimeksiantoina on vuosittain useita tuhansia kiinteistöjä kesämökeistä suuriin liikekeskuksiin. Palveluita käytetään usein erityistä puolueettomuutta edellyttävissä tehtävissä, kuten riitatilanteissa sekä vaativissa kohteissa – esimerkiksi golfkenttien, hotellien ja kauppakeskusten arvioinneissa. AKA-auktorisoitujen kiinteistönarviointitoimintaa ja ammattitaidon ylläpitämistä valvoo Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta.
Lisätietoja:
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju, p. 050 554 2683
Avainsanat: