Leena Linnainmaa Euroopan neuvoston tasa-arvovaliokunnan kuulemistilaisuudessa Naisjohtajuuden edistäminen Suomen mallin mukaisesti on yritysten etu

​- Naisjohtajien määrää on Suomessa menestyksekkäästi lisätty valtiovallan ja elinkeinoelämän keinoin. Suomessa naisjohtajuutta on edistetty vapaaehtoisin toimin ryhtymättä Norjan mallin mukaisesti tiukkaan ja joustamattomaan kiintiölainsäädäntöön. Oma roolinsa on ollut tutkimuksella ja medialla, totesi Keskuskauppakamarin johtaja Leena Linnainmaa tänään Euroopan neuvoston tasa-arvovaliokunnan kuulemistilaisuudessa Pariisissa.

Suomen malli on saanut kansainvälistä huomiota, mikä poiki asiaa aktiivisesti edistäneen Keskuskauppakamarin edustajalle kutsun kuulemistilaisuuteen. Kuulemistilaisuudessa Linnainmaa korosti tutkimustiedon merkitystä. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn 2007 julkistama tutkimus on maailman laajin systemaattinen tutkimus, jossa on selvitetty naisten johtamien yritysten kannattavuutta verrattuna miesten johtamien yritysten kannattavuuteen. Tutkimuksen kohteena oli 14 020 suomalaista yritystä, ja tuloksena oli, että naisten johtamien yritysten kannattavuus oli keskimäärin 10 prosenttia parempi kuin miesten johtamien yritysten.

- Tutkimus hälvensi ne epäilyt, että naisjohtajien palkkaaminen veisi yritykset perikatoon, arvioi Linnainmaa. Tämän jälkeen keskustelua on ollut helpompi käydä asiapohjalta, kun puheet naisten roolista kiintiökahvinkeittäjänä ovat vaienneet, hän jatkoi.

Listayhtiöiden hallinnointikoodi on lisännyt naisten määrää hallituksissa

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi (Corporate Governance) edellyttää, että listayhtiön hallituksessa on molempia sukupuolia. Jos yhtiö poikkeaa tästä suosituksesta, sen on perusteltava poikkeama.  

CG-suositus annettiin vuonna 2008, jolloin vain 51 prosentilla listayhtiöistä oli yhtään naista hallituksessaan. Kevään 2010 yhtiökokousten jälkeen jo 74 prosentilla listayhtiöistä on molempia sukupuolia hallituksessaan, ja kaikki large cap -listayhtiöt täyttävät vaatimuksen.

- Naisten määrä on saatu selvään nousuun itsesääntelyn keinoin ilman kiintiölainsäädäntöä. Hallituksia, joissa on yksinomaan miehiä, on lähinnä enää pienillä listayhtiöillä. Suuret listayhtiöt näyttävät noudattavan suositusta poikkeuksetta, Linnainmaa totesi.

Valtiovalta ja suomalainen talousmedia ovat vaikuttaneet myönteisesti asenneilmastoon

Linnainmaa korosti kuulemistilaisuudessa valtiovallan toimien merkitystä. Keskeinen edistystekijä on ollut hallituksen vuonna 2004 tekemä päätös siitä, että valtionyhtiöiden hallituksissa on oltava vähintään 40 prosenttia molempia sukupuolia. Tavoite saavutettiin vuonna 2006, mikä on lisännyt merkittävästi naisten näkyvyyttä hallitustyöskentelyssä.

Suomalainen talousmedia on seurannut aktiivisesti naisten määrän lisääntymistä erityisesti kevään 2010 aikana, kun listayhtiöiden hallinnointikoodin sukupuolivaatimus on tullut voimaan. Naisten hallituspaikkoja seurataan ja negatiivisina esimerkkeinä otetaan esille yrityksiä, joissa naisia ei ole päässyt hallitusvastuuseen.

- Ilman median aktiivista ja positiivista roolia asenneilmasto ei varmastikaan olisi muuttunut muutamassa vuodessa niin suotuisaksi kuin se nyt jo on, Linnainmaa totesi.

- Valtiovallan toimet, Corporate Governance -suositukset ja median rooli ovatkin yhdessä edistäneet naisjohtajuutta ja johtaneet suuriin muutoksiin erityisesti suomalaisten listayhtiöiden hallituskokoonpanoissa, Linnainmaa summasi Pariisissa.

Esimerkiksi Ranskassa senaatti käsittelee parhaillaan lakiesitystä naiskiintiöiden ottamisesta pörssiyhtiöiden hallituspaikkoihin.

Lisätietoja: Johtaja Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari, puh. 09 4242 6213, 050 356 1183

Keskuskauppakamari
PL 1000, Aleksanterinkatu 17
00101 Helsinki
www.keskuskauppakamari.fi

Keskuskauppakamari auttaa yrityksiä menestymään Suomessa ja kansainvälisessä kilpailussa vaikuttamalla muun muassa lainsäädäntöön, verotukseen ja talouspolitiikkaan. Keskuskauppakamari antaa myös ohjeita ja suosituksia puolueettomana asiantuntijana, edistää hyvää arvopaperimarkkinatapaa ja myöntää ansiomerkkejä. Keskuskauppakamari kehittää ja ohjaa tavarantarkastusta sekä kiinteistöarviointia Suomessa. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta hyväksyy ja valvoo KHT-tilintarkastajia ja KHT-yhteisöjä.

Avainsanat: