Palveludirektiivistä tulee totta

Report this content

Palveludirektiiviehdotus hyväksyttiin tänään Euroopan parlamentissa Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat suomalaiset palveluyritykset voivat tarjota palveluitaan myös muissa EU-maissa ilman etabloitumispakkoa. Jäsenmailla on kolme vuotta aikaa saattaa direktiivi voimaan kussakin jäsenmaassa.

Keskuskauppakamari on tyytyväinen parlamentin päätökseen. Palvelualojen avaaminen kilpailulle lisää suomalaisten palveluyritysten vientiä,työllisyyttä ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksia.
– Vaikka direktiivin soveltamisala on kaventunut käsittelyn aikana, kattaa se edelleen toimialoja, joilla toimii lähes 60 prosenttia Suomen yrityksistä. Näillä toimialoilla työskentelee noin 40 prosenttia yritysten henkilöstöstä ja niiden osuus yritysten liikevaihdosta on yli 40 prosenttia, sanoo osastopäällikkö Marja-Liisa Peltola Keskuskauppakamarista.

Palveludirektiivi kattaa muun muassa yrityspalvelut kuten liikkeenjohdon, konsultoinnin, sertifioinnin ja testauksen, kiinteistöjen huollon, mainonnan, rekrytointipalvelut ja kaupallisten edustajien palvelut.

Direktiivi kattaa myös yrityksille ja kuluttajille suoritetut palvelut kuten lainopilliset- ja veroneuvontapalvelut, kiinteistöalan palvelut kuten kiinteistönvälitys- tai rakennusalanpalvelut, näyttelyjen järjestämisen, autonvuokraus- ja matkatoimistopalvelut. Lisäksi mukana ovat kuluttajapalvelut kuten matkailualan palvelut, vapaa-ajan palvelut, urheilukeskukset ja huvipuistot.

Ei etabloitumispakkoa

Jatkossa direktiivin soveltamisalaan kuuluvat palveluyritykset voivat tarjota palveluitaan myös muissa EU-maissa ilman etabloitumispakkoa.
- EU-maat eivät saa velvoittaa palveluntarjoajaa hankkimaan toimipaikkaa kyseisen jäsenmaan alueella.
Sen sijaan jäsenmaat velvoitetaan käymään läpi lainsäädännössään olevat palvelualoja koskevat rajoitukset sekä raportoimaan niistä komissiolle.
Komissio sai kehotuksen tarkastella direktiivin kattavaa palvelutoimintaa viiden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta, jonka arvioidaan olevan aikaisintaan vuonna 2009.

Elintason nousu yhä riippuvaisempi palvelualoista

Osana Lissabonin strategiaa direktiivin toivotaan vauhdittavan EU:n kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä. Euroopan unionin BKT:sta palvelujen osuus on 70 prosenttia. Palvelujen tuottavuus vaihtelee huomattavasti EU-maissa, kuten Keskuskauppakamarin lokakuussa julkaisemasta Palvelualojen tuottavuusvertailusta käy ilmi.

Palvelualojen merkitys on kasvanut Suomen taloudessa. Suurin yksittäinen palveluvientitoimiala on liike-elämän palvelut, jotka kuuluvat palveludirektiivin piiriin.

-Palveludirektiivin myötä kilpailu kiristyy myös kotimarkkinoilla ja näin osaltaan edistää myös palvelujen laadun ja tuottavuuden nousua, Peltola arvioi.

Lisätiedot: osastopäällikkö Marja-Liisa Peltola, Keskuskauppakamari, gsm 050
548 0232