Paremman säädösvalmistelun ohjeet unohdettu kilpailulain muutoksen valmistelussa

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut kilpailulain muuttamista siten, että päivittäistavarakaupan toimija olisi määräävässä markkina-asemassa, jos sen valtakunnallinen markkinaosuus ylittää 30 prosenttia päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa. Markkinaosuusrajan ylittyessä elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän käyttäytymiseen ja menettelytapoihin sovellettaisiin kilpailulain määräävän markkina-aseman väärinkäyttökieltoa. Keskuskauppakamarin mukaan esityksen taloudellinen vaikutusarviointi on täysin riittämätön. Myös se arviointi on pitkälti laiminlyöty, miten mahdollisiin kilpailunvastaisiin toimiin voitaisiin puuttua jo olemassa olevien säädösten perusteella. Oikeita kilpailua lisääviä toimia olisivat kaupan aukioloaikojen vapauttaminen ja kaupan sijoittumista ja kaavoitusta koskevat rajoitukset, joiden purkamiseen on ryhdyttävä pikaisesti.  

Ministeriön ehdotus ei ole läheskään oikeanlainen ratkaisu väitettyihin ongelmiin. Siinä lähdetään olettamasta, että suomalaisen päivittäistavarakaupan kilpailu ei toimi tai että se toimii kilpailulakien vastaisesti. Nämä olettamat ovat vääriä. Lisää sääntelyä ei tule luoda, jos on olemassa keinoja ratkaista mahdollinen ongelma muilla tavoin. Kaikkea turhaa byrokratiaa ja yritysten hallinnollista taakkaa tulee välttää aina kun mahdollista. 

- Ehdotus on valmisteltu monin tavoin vastoin paremman sääntelyn ohjeita, mikä näkyy erityisesti ehdotuksen puutteellisessa vaikutusarvioinnissa, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Anne Horttanainen. 

Säädösehdotusten taloudellisten vaikutusten arvioinnista annettujen ohjeiden mukaan taloudellisten vaikutusten arvioinnilla varmistutaan siitä, että säädökset parhaalla mahdollisella tavalla tukevat talouskasvua, työllisyyden kehitystä, yritysten toimintaa ja kilpailukykyä sekä kansalaisten hyvinvointia. Keskuskauppakamari pitää ehdotuksen vaikutusarviointia täysin riittämättömänä ja erityisesti taloudellisten vaikutusten ja yritysvaikutusten osalta puutteellisena. 

Sidosryhmiä ei ole hyödynnetty  

Säädösvalmistelussa on selkeästi havaittavissa se, että sidosryhmät on jätetty ulkopuolelle kilpailulain muutoksen vaikutuksia arvioitaessa.   

- Ehdotuksessa ei lainkaan kerrota, mihin taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu, sanoo Horttanainen. Sidosryhmien asiantuntemusta on jo valtion ohjeenkin mukaan hyödynnettävä säädösvalmistelussa tuottamaan tietoa valmistelijoille ja päättäjille suunnitteilla olevan lainsäädännön vaikutuksista, niiden merkittävyydestä ja mahdollisista haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista.  

Keskuskauppakamarin mielestä  ehdotuksessa olisi pitänyt ottaa kantaa siihen, onko sillä välillisiä vaikutuksia kotitalouksiin tai miten ehdotettu sääntely muuttaa esimerkiksi kuluttajahintoja, jotka esityksen myötä todennäköisesti tulevat nousemaan.  

Muut pohjoismaat unohtuivat vertailussa 

- Mihin muut pohjoismaat ovat unohtuneet kansainvälisessä vertailussa, ihmettelee Horttanainen. Yleensä säädösvalmistelussa on tapana ottaa mukaan pohjoismaat. Muissa pohjoismaissa ei ole ehdotetun kaltaista tiukkaa lainsäädäntöä, vaikka kauppa lienee muissa pohjoismaissa yhtä keskittynyttä kuin Suomessakin. 

Keskuskauppakamari on kiinnittänyt huomiota siihen, että ehdotus on monilta osin sisäisesti ristiriitainen, puutteellisesti perusteltu ja se aiheuttaa enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Yritysten oikeusvarmuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että mikäli säädösehdotusta jatkovalmistellaan, valmistelussa noudatetaan hyvän säädösvalmistelun ohjeita ja kaikki tulkintaepävarmuudet poistetaan. Ehdotuksessa olisi ehdottomasti pitänyt arvioida, miten mahdollisiin kilpailunvastaisiin toimiin voitaisiin puuttua jo olemassa olevien säädösten perusteella. 

Turha sääntely lopetettava 

- Lisää sääntelyä ei tule luoda, jos on olemassa keinoja ratkaista mahdollinen ongelma muilla tavoin.  Kaikkea turhaa byrokratiaa ja yritysten hallinnollista taakkaa tulee välttää aina kun mahdollista, sanoo Horttanainen. On myös selvitettävä, voidaanko muita kilpailua vaikeuttavia tekijöitä poistaa. Tällaisia ovat päivittäistavarakaupan osalta esimerkiksi kaavoitus ja kaupan sijoittumista koskevat luvat ja aukiolorajoitukset. Näiden rajoitusten purkamiseen on ryhdyttävä pikaisesti.  

Lisätietoja:

Lakimies Anne Horttanainen
Keskuskauppakamari
p. 040 510 4907

Keskuskauppakamarin lausunto: Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotus kilpailulain muuttamiseksi päivittäistavarakaupan osalta