Poliisivoimien vähentäminen on turvallisuusriski yrityksille

Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin selvityksen mukaan yritysten henkilöstöön kohdistuvat uhat ovat lisääntyneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Uhkailun kohteeksi joutuu henkilöstöä jo joka neljännessä yrityksessä. Suurin riski joutua uhkailun tai väkivallan uhan kohteeksi on asiakaspalvelutilanteissa kaupan- ja palvelualan yrityksissä. Omaisuusrikosten yleisyys ja pelko poliisin ehtimisestä paikalle sekä tutkintaresurssien vähenemisestä siirtävät painopisteen ennalta ehkäiseviin toimiin.

Valtakunnallisen Yritysten rikosturvallisuus 2012 – riskit ja niiden hallinta -selvityksen mukaan monessa yrityksessä uhkiin varautuminen vaatii huomattavia parannuksia.

– Puolet yrityksistä  kaupan alalla ja palveluissa on laiminlyönyt riittävien toimintaohjeiden laatimisen väkivalta- ja uhkatilanteiden varalta. Reilussa kolmasosassa turvallisuusasioita ei käydä läpi työntekijöiden normaalin perehdytyksen yhteydessä. Työntekijöille pitäisi antaa selkeät ohjeistukset, miten uhkaavassa tilanteessa tulisi toimia, sanoo asiantuntija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista.

Selvityksen mukaan henkilöriskit ovat kasvaneet yrityksissä monilla toimialoilla. Etenkin kaupan alalla yrityksen sisäiset väärinkäytökset, kuten varkaushävikit ja tietojen kopiointi, ovat lisääntyneet selvästi. Vuonna 2012 kaikista yrityksistä joka viides ja kaupan alalla joka neljäs ilmoitti väärinkäytöksistä viimeisen kolmen vuoden aikana. Lainsäädäntö rajaa yritysten mahdollisuuksia taustojen selvitykseen.

Huono tiedonsaanti lisää riskejä

Yritysjohtajista lähes 70 prosenttia kokee puutteelliseksi tiedonsaannin viranomaisilta yrityksiin kohdistuvista rikoksista ja rikosilmiöistä, kuten polttoaine-, metalli- ja myymälävarkauksista. Erilaisia rikoksia koskevan tiedonvälityksen esteenä on tavallisesti tietosuojalainsäädäntö. Kankeat toimintatavat yritysturvallisuuteen liittyvän tiedon jakamisessa vaikeuttavat yritysten mahdollisuuksia kertoa epäilyttävistä havainnoista viranomaisille.

– Yritysten ja viranomaisten välille olisi kehitettävä matalamman kynnyksen keskusteluyhteys virallisen rikosilmoitusmenettelyn rinnalle, selvityksen laatijat Kaisa Saario ja Panu Vesterinen tiivistävät yritysjohtajien tuntoja.

Poliisin resurssien jatkuva väheneminen lisää turvattomuutta

Kaikista selvitykseen vastanneista yrityksistä 43 prosenttia on kokenut erilaisia yrityksen omaisuuteen kohdistuneita turvariskejä viimeisen kolmen vuoden aikana. Rikollinen toiminta käsittää normaalisti työvälineiden ja laitteiden varkauksia, murtoja yrityksen tiloihin tai yrityksen tiloihin kohdistunutta ilkivaltaa.

– Yritysten on huolehdittava entistä tarkemmin omasta suojauksestaan niin, ettei rikollinen pidä yritystä houkuttelevana kohteena, Vesterinen sanoo.

Rikosriskit ovat lisääntyneet erityisesti kaupan alalla.

– Yritysjohtajat ovat erittäin huolissaan poliisin kasvavasta resurssipulasta ja siitä, että sakon muuntorangaistuksen poiston myötä poliisin määräämiä sakkoja ei enää muunneta vankeudeksi, toteaa Saario.

– Kauppiaat pitävät tärkeänä, että lainsäädännöllä ei heikennetä yritysturvallisuutta, Saario sanoo.

Suurista yrityksistä 11 prosenttia ilmoitti joutuneensa tietomurron kohteeksi.

- Tietojärjestelmiin kohdistuneiden rikosten kasvu on aivan huikea, sillä edellisessä selvityksessä vain yksi prosentti suurista yrityksistä oli joutunut tietomurron kohteeksi. Huolestuttavaa on myös se, että vain vajaalla puolella yrityksistä on liikesalaisuuksia koskeva käsittelyohje, toteaa johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.

Myös perinteiset rikostyypit ovat edelleen voimissaan. Harmaata taloutta ei ole onnistuttu kitkemään suomalaisesta yritysmaailmasta. Palvelualalla pimeästä työvoimasta onkin raportoinut 18 prosenttia yrityksistä, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Rakennusalalla joka toinen yritys on havainnut alalla pimeää työvoimaa, vaikka rakennustyömailla on aktiivisesti luotu käytänteitä väärinkäytöksien estämiseksi.

Yritysten rikosturvallisuus 2012 – Riskit ja niiden hallinta -selvitykseen vastasi 1 681 yritysjohtajaa. Edelliset tutkimukset tehtiin vuonna 2008 ja 2005. Vastaajista 32 prosenttia edustaa palveluita ja liikennettä, 30 prosenttia teollisuutta ja energia-alaa ja 14 prosenttia kaupan alan yrityksiä. Valtaosa, 68 prosenttia yrityksistä oli henkilömäärältään pieniä, keskisuuria edusti 22 prosenttia ja suuria yrityksiä 10 prosenttia vastanneista.

Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://www.kauppakamari.fi

Lisätietoja:

Asiantuntija Kaisa Saario, Keskuskauppakamari p. 040 561 3597, kaisa.saario@chamber.fi

Asiantuntija Panu Vesterinen, Helsingin seudun kauppakamari p. 050 590 5196, panu.vesterinen@chamber.fi

Johtaja Marko Silen, Helsingin seudun kauppakamari p. 050 548 4217, marko.silen@chamber.fi