Pörssiyhtiöiden hallitusten naisjäsenten taustat eroavat miesten taustoista
Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituspaikoista on kevään yhtiökokousten jälkeen 23 prosenttia, eli saman verran kuin viime keväänä. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa näkee naisten vähäisyyden liiketoimintajohdossa merkittävänä syynä sille, ettei naisten määrä hallituksissa enää kasvanut.
Keskimäärin naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituspaikoista pysyy viimevuotisella tasolla eli 23 prosentissa. Luku on EU:n huippua. Pienissä pörssiyhtiöissä nousu jatkuu, ja naisten osuus saavuttaa 20 prosenttia (18 prosenttia vuonna 2013). Mid cap -yhtiöissä luku säilyy 23 prosentissa. Suurissa pörssiyhtiöissä luku laskee 29 prosenttiin viime vuoden 31 prosentista.
Luvut tulevat esiin Keskuskauppakamarin selvityksestä, jossa käsitellään hyvää hallinnointia ja avoimuutta suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Selvitys kattaa kaikki pörssiyhtiöt, joiden päälistauspaikka on Helsinki, yhteensä 120 yhtiötä (27 large cap, 36 mid cap ja 57 small cap -yhtiötä).
Hallituksen jäseniltä odotetaan toimitusjohtajakokemusta
Naisten vähäisyys liiketoimintajohdossa heijastuu suurina eroina hallitusten nais- ja miesjäsenten taustoissa. Naisjäsenistä toimitusjohtajatausta on vain 34 prosentilla miesten luvun ollessa kaksinkertainen, 68 prosenttia.
“Kaikkiaan toimitusjohtajatausta on 62 prosentilla hallitusjäsenistä, joten pörssiyhtiöiden hallitusvalintoja tehtäessä kokemus liiketoimintajohdosta on valttia”, sanoo Linnainmaa.
Kaikista toimitusjohtajataustaisista hallituksen jäsenistä 90 prosenttia on miehiä. Sen sijaan lakiasiainjohtajataustaisista hallituksen jäsenistä lähes kaikki ovat naisia, 90 prosenttia. Henkilöstö- ja hallintojohtajataustaisista hallituksen jäsenistä taas 80 prosenttia on naisia.
“Luvut heijastavat sitä, että naisten osuus pörssiyhtiöiden liiketoimintajohdosta on edelleen hyvin vähäinen, onhan vain yhdellä pörssiyhtiöllä nainen toimitusjohtajana ja johtoryhmätason liiketoimintajohdostakin ainoastaan 9 prosenttia on naisia. Johtoryhmien naiset johtavat pääsääntöisesti tukitoimintoja, kuten HR:ää tai viestintää. Pörssiyhtiöiden hallituksiin tarvitaan liiketoimintajohdon osaamista, eikä kiintiölainsäädännöllä muuteta sitä, että naisten osuus näistä osaajista on huomattavasti miehiä vähäisempi”, muistuttaa Leena Linnainmaa.
Mieshallitus yleisin poikkeama hallinnointikoodista
Yleisesti ottaen suomalaiset pörssiyhtiöt noudattavat hyvin listayhtiöiden hallinnointikoodia. Keskuskauppakamari on seurannut raportointia jo kymmenen vuoden ajan.
“Poikkeamien kokonaislukumäärä väheni viime vuodesta neljänneksellä ja nyt vain 36 yhtiötä ilmoitti poikkeavansa jostakin suosituksesta. Yleisin poikkeama hallinnointikoodista on yhä se, että yhtiöllä on vain miehistä koostuva hallitus. Näiden yhtiöiden lukumäärä on kuitenkin vähentynyt yhteentoista, kun vuonna 2012 yhtiöitä oli 13”, kertoo lakimies Antti Turunen Keskuskauppakamarista.
Poikkeamien perusteluissa Turunen näkee joillain yhtiöillä vielä parannettavaa. Kyse on kuitenkin laadusta eikä määrästä.
“Yleisesti ottaen corporate governance -raportointia tulisi pikemminkin kehittää tiiviimpään ja havainnollistavampaan suuntaan eikä vain lisätä raportoitavan tiedon määrää”, arvioi Turunen.
Kultahousut ja -hameet puuttuvat Suomesta
Pörssiyhtiöiden hallituspaikat jakautuvat suurelle joukolle. Kaikki 757 hallituspaikkaa jakautuvat 652 eri henkilölle, 148 naisella ja 504 miehelle. Naisilla on hallituspaikkoja yhteensä 177 (23 %).
Suurimmalla osalla jäsenistä on vain yksi hallituspaikka. Kaksi paikkaa on 60 henkilöllä, joista 40 on miehiä. Kolme hallituspaikkaa on 12 henkilöllä, joista 9 on miehiä. Neljä hallituspaikkaa on viidellä, joista naisia on yksi. Lisäksi yhdellä miehellä on viisi hallituspaikkaa.
“Hallituspaikkojen kasaantuminen on useissa Euroopan maissa Suomea yleisempää. Norjassa syntyi kiintiösääntelyn myötä käsite kultahameista eli lukuisia hallituspaikkoja omaavista naisista”, kertoo Linnainmaa.
Kiintiöt hyödyttömiä Suomessa
Useassa Euroopan maassa on säädetty pörssiyhtiöiden hallituksille sukupuolikiintiöitä, kun naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa ei muuten lähtenyt nousuun. Suomessa vain miehistä koostuvat hallitukset ovat kuitenkin vähentyneet huimasti sen jälkeen, kun listayhtiöiden hallinnointikoodiin otettiin vuonna 2008 suositus, että hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Tuolloin vain 51 prosentilla pörssiyhtiöistä oli nainen hallituksessa, kun tänä keväänä luku nousee 91 prosenttiin. Kokonaan miehistä koostuva hallitus on enää 9 prosentilla yhtiöistä, ja kaikilla suurilla pörssiyhtiöillä on jo usean vuoden ajan ollut molempia sukupuolia hallituksessa. Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on EU:n huippua.
Suomen hallitus arvioi tätä kehitystä ja tarvetta sukupuolikiintiöille tasa-arvo-ohjelmansa mukaisesti kesäkuussa 2014.
“Keskuskauppakamarin selvitys antaa vahvan viestin poliittisille päättäjille. Pörssiyhtiöiden hallituspaikat ovat jäävuoren huippu, jossa heijastuu naisten vähäinen määrä liiketoimintajohdossa. Suomen oloissa hyödyttömät kiintiöt tulee unohtaa, ne eivät tilannetta korjaa. Katseet on syytä suunnata naisten uran edistämiseen”, Linnainmaa kehottaa.
Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183, leena.linnainmaa@chamber.fi
Lakimies Antti Turunen, p. 041 517 9707, antti.turunen@chamber.fi
Lue myös:
- Keskuskauppakamarin selvitys: Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä?
- Keskuskauppakamarin tiedote: Toimitusjohtajat eivät päätä toistensa palkkioista
- Keskuskauppakamarin tiedote: Toimitusjohtajien palkitsemisessa suurta vaihtelua pörssiyhtiöissä
Avainsanat:
