Puolet yritysjohtajista tyytymättömiä kaavoitukseen: valta on virkamiehillä ja valittajilla

Kauppakamarien yritysjohtajakysely paljastaa, että puolet suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen. Pääasialliset haasteet ovat pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta. Kaavoitus toimii hyvin joissakin osissa Suomea ja toisissa ei ollenkaan. Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien mukaan heikoimpia alueita ovat Häme, Kymenlaakso sekä Etelä-Savo. Erityisen tyytyväisiä puolestaan ollaan Satakunnassa, Riihimäki-Hyvinkään alueella sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. 

Kauppakamarien yritysjohtajakyselyn vastaajat ovat yksimielisiä siitä, että kaavoituksen toimivuus on tärkeää yrityksen toiminnalle, kasvulle ja kehitykselle. Tätä mieltä on 95 prosenttia yritysjohtajista. Kaavoitukseen liittyviä prosesseja oman yrityksensä toiminta-alueella kuitenkin piti sujuvana vain puolet vastaajista.

Kasvujarru ja investointihidaste

Kaavoituskysymykset liittyvät niin yritysten toimitilaratkaisuihin, liikenneyhteyksiin kuin henkilöstön saatavuuteen. Mikäli Suomeen mielitään saada kasvua, investointeja ja työpaikkoja, olisi kaavoituksen syytä toimia.

Arviot toimivuudesta kuitenkin vaihtelevat räikeästi ympäri Suomen. Heikoimmilla alueilla ei yksikään kyselyyn vastannut yritysjohtaja ollut tyytyväinen. Parhailla alueilla yli 80 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä.

Yleensä kauppakamarien yritysjohtajakyselyissä ei mielipiteiden hajonta ole näin laaja, joten tulos on poikkeuksellinen.

Tulkinnat ja menettelyt epäyhtenäisiä

"Tuloksissa korostuu se, miten voimakkaasti lain tulkinnat ja soveltaminen vaihtelevat kaavoituksessa. Yksittäisen virkamiehen valta on päässyt muodostumaan varsin suureksi. Kaavoitus ei saa olla suhdetoimintaa, vaan sujuva prosessi, jossa on samat pelisäännöt kaikkialla Suomessa", katsoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Eräs yritysjohtajista kiteyttää ongelman vastauksessaan: ”Kuntien väliset erot kaavoituksessa ovat yllättävän suuria. Osa virkamiehistä yrittää tehdä rationaalista työtä ja palvella kuntalaisiaan. Suuri osa toimii edelleen kuten 100 vuotta sitten, jolloin olimme tsaarin hallintoalamaisia.”

Avoimissa vastauksissa korostui tyytymättömyys kaavaprosessien aikatauluihin. Kesto voi olla vuoden tai viisi. Syyksi nimettiin tehottomat viranomaisprosessit ja valitusoikeus. "Muutamakin vuosi on liian pitkä aika liikeyritykselle, sinä aikana ehtii oikeastaan kaikki jo muuttua", korostaa Linnainmaa.

Dokumentointia ja avoimuutta

Nykyään lähes kaikki muut tahot dokumentoivat työprosessinsa, paitsi valtion ja kunnan virkamiehet, todettiin kyselyssä ja vaadittiin, että virkamiehille tulisi asettaa dokumentaatiovelvoite siitä, miten kaavoitushankkeet etenevät käsittelyssä ja mistä hidasteet johtuvat.

"Koska toiminta on näin kirjavaa ja tehotonta, tulisi harkita lakia aikatauluista, jonka puitteissa prosessin tulee edetä", ehdottaa Linnainmaa.

Paitsi virkamiehillä, myös ammattivalittajilla on Suomessa valtaa. Kiusantekotarkoituksessa laaditulla valituksella voi saada järkevän hankkeen viivästymään jopa vuosia.

"Tehokas keino vähentää aiheettomia valituksia olisi periä valituksesta käsittelymaksu, joka palautettaisiin, mikäli valitus menestyy. Ilmeisen aiheettomien valitusten ratkaisemiseksi on kehitettävä ohituskaista ja kaikkien valitusten käsittelyajalle on säädettävä maksimi", ehdottaa Linnainmaa.

Yritykset mukaan keskusteluihin

Ihanteellisessa kaavoitusprosessissa elinkeinoelämä otetaan vahvasti ja vakavasti mukaan kaavan valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa, jotta yritysten sijoittumis- ja kasvutarpeet voidaan jouhevasti sovittaa muuhun maankäyttöön.

“Kaavoituksen on oltava kaikkia toimijoita kohtaan tasapuolista ja läpinäkyvää. Tätä voitaisiin edesauttaa keskitetyillä tietojärjestelmillä, joilla varmistettaisiin ajantasaisen kaava-aineiston saatavuus sähköisesti kaikille tarvitsijoille", peräänkuuluttaa Linnainmaa.

Kauppakamarien yritysjohtajakysely tavoittaa keskeisiä elinkeinoelämän vaikuttajia, joiden vastaukset kuvaavat laajalti alueensa mielipiteitä. Kysely on lähestymiseltään kvalitatiivinen. Helmikuussa 2013 tehtyyn, kaavoituksen toimivuutta koskevaan kyselyyn vastasi 831:sta yritysjohtajasta 201. Kysely tavoittaa keskeiset yritysjohtajat kaikkialta Suomesta, Hangosta Utsjoelle. Vastaajat ovat PK-yritysten, suuryritysten, perheyritysten sekä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ja kuntapäättäjiä, jotka kuuluvat Suomen 19 kauppakamarin hallituksiin ja valtuuskuntiin.

Lisätietoja:

Kyselyn tulokset: https://www.slideshare.net/K3FIN/kaavoitus-yritysjohtajakysely/ 

Taustoitus: Kaavoitus – venyvää selvitystä, soveltamista ja tulkintaa
http://helppohallinto.fi/kaavoitus-selvitysta-soveltamista-tulkintaa/

Case Woikoski: Suomi on kaavoihin kangistunut
http://helppohallinto.fi/case-woikoski/

Ratkaisu: Avoimuutta ja vuorovaikutusta
http://helppohallinto.fi/avoimuutta-ja-vuorovaikutusta/

Avainsanat: