Sääntely selättää Suomen: Viisi vaarallista hanketta

 “Suomesta on tulossa ylisääntelyn luvattu maa. Olemme omaksuneet tavan mennä sääntelyyn etujoukoissa. Suomi suostuu kompromisseihin, vaikka niillä vaarannetaan maamme tulevaisuus. Meidän on luovuttava naiivin ja kiltin oppilaan roolista. Muuten hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa”, varoittaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Viisi Suomen tulevaisuuden kannalta vaarallisinta hanketta ovat rikkidirektiivi, rahoitusmarkkinavero, EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka, kaivosvero ja energiatehokkuusdirektiivi.

Ylisääntely ja sen uhka yhdessä kalliin kustannustason kanssa ovat vieneet Suomen EU:n pohjasakkaan investointien osalta. Hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja vanhenevan väestömme elättämiseen tarvitaan menestyvää yritystoimintaa.

Toimintaedellytyksiä tuhotaan

Suomi elää viennistä, joka koostuu pääosin teollisuustuotteista. Haastetta lisää se, että Suomi on käytännössä saari.

– Uusien asioiden hypetyksessä ja pienten menestysten näpertelyssä tuntuu unohtuvan, että perusteollisuus muodostaa noin puolet viennistämme. Suomi poikkeaa esimerkiksi Saksasta ja Ruotsistakin, Virosta puhumattakaan, sillä vientimme on huomattavan keskittynyt suuriin yrityksiin, jotka muodostavat viennin arvosta noin 70 prosenttia. Kolmisenkymmentä yritystä tuottaa leijonanosan koko viennistämme, korostaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Pelkästään yksi kartonkikone tuottaa vuodessa 300 miljoonan euron viennin eli neljä kertaa enemmän kuin menestynein pelifirmamme. 

– On tärkeää saada yrityksiä uusille toimialoille, mutta ne eivät pysty korvaamaan nykyisten suurten vientiyritystemme panosta edes pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi on elintärkeää, että teollisuutemme toimintaedellytyksiä ei tuhota, sanoo Linnainmaa.

EU:n pohjasakkaa

Väärien sääntelytoimien taustalla on se harhaluulo, että Suomi olisi siirtymässä jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi. Harhaluulon taustalla on ainakin osaksi vuosituhannen vaihteen teleklusterin menestys ja suuret verotuotot, jotka eivät palaa. Teollisuudella on tulevaisuutta myös korkean elintason maissa, onhan Yhdysvallat edelleen maailman suurin teollisuusvaltio, selvästi Kiinan edellä. Kilpailussa Suomikin pärjää, jos annamme itsellemme siihen mahdollisuuden.

Ylisääntely ja sen uhka yhdessä kalliin kustannustason kanssa ovat vieneet Suomen EU:n pohjasakkaan investointien osalta. Ulkomaisia investointeja on Suomessa vain 32 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun EU:ssa keskimäärin ulkomaisia investointeja on 42 prosenttia. EU-keskiarvoon on matkaa, kun investointivaje on 20-30 miljardia.

– Tosiasiat ovat viime vuosina täysin unohtuneet. Suomi on vahingoittanut itseään suostumalla moniin maatamme kurittaviin säännöshankkeisiin. Jos ulkomainen ylisääntely ei riitä, niin lisäsääntelyä kehitetään kotimaisin voimin, varoittaa Linnainmaa.

Viisi vaarallista

Suomen tulevaisuutta eniten vaarantavia hankkeita ja säännöksiä on viisi, joista osa on vielä mahdollista pysäyttää. Lista ei ole tärkeysjärjestyksessä.

1. Rikkidirektiivi
2. Rahoitusmarkkinavero
3. EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka
4. Kaivosvero
5. Energiatehokkuusdirektiivi

Listan perintöprinsseiksi ja -prinsessoiksi on suoranainen tunku.

– Pankkiveron Suomi haluaa ottaa käyttöön ennen muuta EU:ta, vaikka alaa kurittavat ja luottojen hintoja nostavat jo aiemmin päätetyt pääomavaatimukset. Finanssialalla ovatkin irtisanomiset jo käynnissä, mainitsee Linnainmaa.

Oman tulevaisuutensa turvaamiseksi Suomen on muututtava myötäilijästä aktiiviseksi toimijaksi, jolla on etusijalla Suomen etu. – Suomi ei saa suostua itseään vahingoittavaan kompromissiin, josta muut maat saavat kilpailuetua, sanoo Linnainmaa.

Lisää viidestä vaarallisesta hankkeesta kauppakamarin uutishuoneessa: http://kauppakamari.fi/2012/10/09/viisi-hanketta-vaarantaa-suomen-tulevaisuuden/

Lisätiedot: Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183