SCHENGEN ALUEEN LAAJENTUMINEN HAASTE YRITYSTOIMINNAN TURVALLISUUDELLE
-Itämeren alue on avainasemassa yritystoiminnalle. Itämeren alueen kehitys, vakaa taloudellinen kasvu, hyvä sisäinen turvallisuus ja tasapuoliset kilpailuolosuhteet ovat yrityksille tärkeitä. Alueen lainvalvontaviranomaisten yhteistyö tukee turvallisuutta ja vakaata kehitystä, totesi yritysten rikosturvallisuutta edistävän kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen.
Pentti Mäkinen pitää tärkeänä, että turvallisuusuhkiin voidaan reagoida tehokkaasti. Tämän vuoksi lainvalvontaviranomaisten yhteistyöllä on edistettävä turvallisuuden kannalta haitallisten ilmiöiden varhaista havaitsemista, rikosten ennaltaehkäisyä ja tehokasta tutkintaa. Näiden merkitys kasvaa ihmisten vapaan liikkuvuuden kasvaessa Schengen alueen laajentuessa ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vahvistuessa.
Kansallinen yhteistyöryhmä seuraa lainvalvontaviranomaisten yhteistyön kehitystä ja tuloksia Itämeren alueella.
Schengen alueeseen liittyi yhdeksän maata vuonna 2007. Schengen alueen laajentuminen vaikuttaa lyhytaikaiseen liikkumiseen, matkailuun ja rajat ylittävään palvelutuotantoon ja työntekoon. Vaikutukset ovat erityisen suuria rajan läheisyydessä sijaitsevien alueiden kehitykselle palveluntarjonta-, työssäkäynti- ja asiointivirtojen lisääntyessä.
- Schengen alueen laajentumisen vaikutukset ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Vapaan liikkuvuuden lisääntymisen haasteet on kuitenkin otettava huomioon, totesi elinkeinoelämän ja viranomaisten yritysturvallisuuden parantamiseksi perustettu yhteistyöryhmä käsitellessään Keskusrikospoliisin johdolla laadittua tilannekuvaa Schengen-laajentumisen ja vapaan liikkuvuuden vaikutuksista yritystoiminnan turvallisuudelle. Yrityksiin kohdistuvaa ja yrityksiä hyödyntävää rikollisuutta koskeva tilannekuva on julkaistu säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa vuodesta 2006 lähtien.
Schengen alueen laajentuminen vaikuttaa pääkaupunkiseudulla
Viron liittyminen Schengen alueeseen vaikuttaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja niillä alueilla, joilla on suorat ja nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle. Vapaa liikkuvuus helpottaa ulkomaalaista palvelutuotantoa. Esimerkiksi rakennustoiminnassa ulkomaalaisen palvelutarjonnan kasvu näkyy virolaisten ja puolalaisten rakentajien ja rakennusliikkeiden lisääntyvänä toimintana Suomessa.
Vapaan liikkuvuuden riskit
Vapaan liikkuvuuden arvioidaan merkittävästi lisäävän ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä. Jo nyt tilaustyönä tehdyt ammattimaiset omaisuusrikokset ovat lisääntyneet.
Rikollisten toimintatavat ovat muuttuneet törkeämmiksi ja väkivaltaa käytetään herkästi. Virossa, Liettuassa ja Puolassa toimii omaisuusrikoksiin erikoistuneita ammattirikollisia, jotka tekevät törkeitä aseellisia ryöstöjä ja murtoja asuntoihin, liiketiloihin, varastoihin ja ajoneuvoihin. Nämä ryhmät toimivat usein ennakkotilausten perusteella ja tulevat Suomeen tekemään lyhyessä ajassa sarjan omaisuusrikoksia, minkä jälkeen ryhmä poistuu maasta.
- Muita ilmiöitä ovat Pohjoismaita kiertävät romanialaisrikolliset, jotka ovat erikoistuneet lompakkovarkauksiin, maksuvälinepetoksiin ja maksukorttien kopiointirikoksiin. Nämä ilmiöt lisääntynevät tulevina vuosina, todennäköisesti jo tulevalla kesäkaudella toteaa erikoistutkija Jari Leskinen Keskusrikospoliisista.
Ulkomaalaisen pimeän työvoiman käytön torjunta on viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteinen tavoite. Pimeän työvoiman käyttö, jonka riski on erityisen suuri siivous- ja rakennusalalla, aiheuttaa turvallisuusriskien lisäksi välitöntä vahinkoa verottajalle. Välillisesti siitä on suurta haittaa koko alalle kilpailun vääristyessä.
Tilannekuva on Keskuskauppakamarin, sisäasiainministeriön ja Elinkeinoelämän verkkosivuilla osoitteissa http://www.keskuskauppakamari.fi/kkk/edunvalvonta/Elinkeinopolitiikka/fi_FI/yritysturvallisuus/, http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/pages/9713335D43ED3309C225730C00297606?opendocument ja http://www.ek.fi/ytnk/index.php .
Lisätietoja: Kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen, Keskuskauppakamari, puh. 050 500 2584, erikoistutkija Jari Leskinen KRP, puh. (09) 8388 6731, sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen SM, puh. (09) 160 42211.