Suomalaiset jo pääosin tasaveron piirissä - TASAVEROKESKUSTELU ASIAPOHJALLE
Suomi on jo hyvin pitkälle tasaveromaa. Nyt tulisi ennakkoluulottomasti selvittää, onko riittäviä perusteita säilyttää yksi tuloverotuksen lohko, valtiolle ansiotuloista maksettava vero, täysin erilaisen verotuksen piirissä.
Tasaveromalli eroaa progressiivisesta verotuksesta siinä, että kaikkia tuloja verotetaan kiinteällä verokannalla tulojen määrästä riippumatta. Tätä periaatetta sovelletaan Suomessa tällä hetkellä valtaosaan luonnollisten henkilöiden saamista tuloista. Kiinteä verokanta on käytössä kunnallisverotuksessa, ansiotuloista perittävissä sosiaaliturvamaksuissa ja kaikissa pääomatuloissa. Yritykset maksavat veronsa vain yhden verokannan mukaan.
- Ainoa progressiivinen tulovero on valtiolle ansiotuloista maksettava vero, joka on vain noin neljäsosa kaikista suomalaisten tulon perusteella maksamista veroista, muistuttaa Keskuskauppakamarin johtaja Hannele Ranta-Lassila.
Tasavero kannustaisi keskituloisia
Kaikissa tasaveromaissa pienet tulot on vapautettu kokonaan verosta perusvähennyksen avulla. Keskuskauppakamarin VATT:lta tilaaman selvityksen mukaan nykyinen tuloverotuotto voitaisiin kerätä 32,5 %:n tasaverolla, jos perusvähennys olisi 5 000 euroa. Mikäli perusvähennys olisi 7 500 euroa, tasaveroprosentti tulisi korottaa 36,7 %:iin ja 10 000 euron suuruisella perusvähennyksellä prosentti olisi jo 41,5 %.
- Tulonjakovaikutukset määräytyvät perusvähennyksen suuruuden mukaan. Korkea perusvähennys suosii pienituloisia ja matala vähennys puolestaan suurituloisia. Eri vaihtoehdoissa keskituloisten veroasteen muutokset jäävät pienehköiksi, mutta heidän osaltaan merkittävä muutos olisi marginaaliverotuksen tuntuva alentuminen, millä olisi selvä kannustava vaikutus, painottaa Ranta-Lassila.
Tasavero vaikuttaisi valtion ja kuntien väliseen tulonjakoon
Kuntien itsehallintoon liittyy oikeus verottaa kuntalaisia ja määrätä itsenäisesti kunnassa sovellettavan verokannan taso. Tasaveromallin ehkä merkittävin ongelma liittyy siihen, miten kuntien itsehallinto-oikeus voidaan turvata järjestelmässä, jossa koko valtakunnassa on yhteinen verokanta. Ongelman ratkaiseminen vaatisi luovuutta ja uudenlaista ajattelua valtion ja kuntien väliseen tulonjakoon.
Tasaveromalli kansainvälisessä vertailussa
Noin 20 maassa tuloja verotetaan tasaveromallin mukaisesti. Jokaisen maan malli poikkeaa enemmän tai vähemmän toisistaan. Ainoa yhtenäinen piirre on kaikkien tulojen verottaminen niiden määrästä riippumatta kiinteällä verokannalla.
Tasaveromallin omaksuneet maat ovat yleensä entisiä sosialistisia valtioita ja kooltaan pieniä tai enintään keskisuuria maita. Ainoa iso kansantalous, jossa tasaveromallia sovelletaan, on Venäjä. Ainoa taustaltaan ei-sosialistinen maa on Islanti. Tyypillinen piirre tasaveromaille on niiden suhteellisen pieni julkinen sektori, jonka rahoittamiseen verotuloja ei tarvita runsaasti. Tuloverojärjestelmä on voitu näissä maissa luoda puhtaalta pöydältä. Tämä on edesauttanut tasaveromallin omaksumista.
Tasaveroselvitys on luettavissa kokonaisuudessaan tiedotteen lopussa olevasta pdf-liitteestä.
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Tausta tasaveroselvitykselle
Suomalaisten käsitykset tasaverosta ovat hyvin huterat. Kannanotot mallin puolesta ja sitä vastaan on muodostettu enemmän tunne- kuin tietopohjaisesti. Tasaveron on väitetty esimerkiksi suosivan suurituloisia. Malli itsessään ei merkitse automaattisesti kenenkään verotuksen keventymistä eikä myöskään kiristymistä. Tasavero voidaan yksityiskohdiltaan rakentaa siten, että poliittisessa järjestelmässä yhdessä sovitut tulonjakovaikutukset voidaan saavuttaa. Keskuskauppakamarissa on laadittu selvitys siitä, mitä tasavero on ja mitä se ei ole. Selvitys ei ole puheenvuoro tasaveron puolesta eikä sitä vastaan. Tarkoitus on ohjata asiasta käytävää keskustelua tietopohjalle.
Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari, puh. 0500 435 702 ja johtaja Hannele Ranta-Lassila, Keskuskauppakamari, puh.050 5831135.