Suomalaiset pörssiyhtiöt hyvässä vauhdissa naiskiintiöesityksen täyttämisessä

“Suomalaisen itsesääntelyn toimivuus tuli jälleen kerran todistettua”, iloitsee Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Euroopan komissio on esittänyt EU-sääntelyä, joka asettaa pörssiyhtiöden hallituksille 40 prosentin tavoitteen “aliedustetulle sukupuolelle” vuoteen 2020 mennessä. Kansallisella tasolla tavoitteeksi voidaan asettaa 33,33 prosenttia. “Suomalaisissa pörssiyhtiöissä hallitusten naisjäsenten määrän lisääntyminen on hyvässä vauhdissa, mutta pienille yhtiöille vaatimus voi olla liiallinen”, arvioi Linnainmaa.

Direktiiviehdotus 40 prosentin kiintiöistä koskee pörssiyhtiöitä, joilla on vähintään 250 työntekijää ja yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai yli 43 miljoonan euron tase, sekä valtion enemmistöyhtiöitä. Tähän prosenttiin ei laskettaisi mukaan hallituksen jäsenenä mahdollisesti olevaa yhtiön omaa toimitusjohtajaa tai muuta johtoa.   Direktiivi mahdollistaa, että kansallisella tasolla tavoitteeksi asetetaan 33,33 prosenttia kaikista hallituspaikoista (ml. mahdollisesti jäsenenä oleva toimitusjohtaja). Esitys ei sisällä Euroopan tason sanktioita, mikäli tavoitetta ei saavuteta. Seuraamukset jätetään kansalliseen harkintaan.

Direktiivi ei saa jarruttaa yritysten kasvua ja pörssilistautumisia

 – Jos direktiivi toteutuu, Suomen on valittava tavoitteeksi 33,33 prosenttia. Tällöin direktiivistä ei aiheudu merkittävää kasvun ja pörssilistautumisen estettä, vaatii Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa ja jatkaa, että silloinkin sääntely voi olla ongelmallinen pienille listayhtiöille.

 Keskuskauppakamari selvitti, mitä suomalaisia pörssiyhtiöitä uunituore direktiiviehdotus koskee, ja täyttävätkö ne kaavaillut vaatimukset.  Suomen 119 pörssiyhtiöstä 94 on sääntelyn piirissä. Liitteenä olevassa taulukossa on tilastoitu naisten hallituspaikkojen määriä kokoluokittain niissä yhtiöissä, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalan piiriin, ja selvitetty, kuinka moni yhtiö täyttää jo nyt 33,33 prosentin vaatimuksen.

Suomalaisyhtiöt hyvässä vauhdissa

  – Suomalaisen itsesääntelyn toimivuus tuli jälleen kerran todistettua. Jo nyt 22 listayhtiötä täyttää 33,33 prosentin tavoitteen, ja 27 yhtiötä on lähenemässä komission vaatimuksia, eli yhteensä yli puolet ehdotuksen piirissä olevasta 94 yhtiöstä on hyvässä vauhdissa, Linnainmaa iloitsee. Suurista yhtiöistä viidellä on jo vähintään 40 prosenttia naisia hallituksessaan (Fortum, Kemira, Neste, Rautaruukki ja Sanoma), ja toiset viisi täyttää kolmanneksen tavoitteen.  

Kaikista direktiivin piirissä olevista pörssiyhtiöistä kymmenen on jo 40 prosentin piirissä ja 12 täyttää kolmanneksen vaatimuksen. Mid Cap -yhtiöistä kahdella on vähintään 40 prosenttia naisia hallituksessaan ja seitsemällä vähintään kolmannes. Small Cap -yhtiöistä kolme on jo saavuttanut tavoitteen. Näiden lisäksi yhdellä direktiivin ulkopuolelle jäävällä Small Cap -yhtiöllä on 50 prosenttia hallituksesta naisia. 

– Suomen olosuhteissa direktiivi on tarpeeton, eikä motivoi elinkeinoelämää kehittämään asioita omatoimisesti itsesääntelyllä, Linnainmaa toteaa ja jatkaa, että direktiiviehdotuksen hyvä puoli on sen pitkä siirtymäaika (vuosi 2020).

Small Cap suljettava pois

 – Direktiivi koskisi liian pieniä yhtiöitä. Joillekin niistä vaatimus voi osoittautua hankalaksi varsinkin, kun pienten yhtiöiden hallitukset ovat pieniä ja usein niissä istuu omistajia. Suomessa hallitusten koko on keskimäärin pienempi kuin useimmissa Euroopan maissa, eikä ole suotavaa, että hallituksia paisutetaan pelkästään direktiivin vuoksi. Direktiivin soveltamisalasta on rajattava pois pienet yhtiöt nostamalla raja-arvoja, vaatii Linnainmaa. 

– Parasta olisi käyttää pörssin kokoluokitusta ja jättää Small Cap -yhtiöt direktiivin ulkopuolelle. Työntekijöiden määrään perustuva rajaus voi olla kasvun ja työllistämisen este, jos lähellä raja-arvoja olevan yhtiön hallitus on miehinen, Linnainmaa jatkaa. 

– Pienistä yhtiöistä 17 yhtiöllä on mieshallitus. Niiden hallituksessa on keskimäärin vain neljä jäsentä. Näistä yhtiöistä yhdeksän kuuluu direktiivin soveltamisalaan,  toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Anne Horttanainen. 

Yhteensä 25 pienempää yhtiötä jää kokonsa vuoksi sääntelyn ulkopuolelle. Näistä neljä on Mid Cap -yhtiöitä, joissa naisia on keskimäärin 21 prosenttia hallituksen jäsenistä. Lopussa 21 Small Cap -yhtiössä, joihin direktiiviä ei sovellettaisi, naisten keskimääräinen prosenttiosuus hallituksissa on 16 prosenttia, vaihteluvälin ollessa 0–50 prosenttia. 

– Naisten määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on yli kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Ensi kevään yhtiökokousten valmistelut ovat parhaillaan käynnissä. Valmisteluissa yhtiöiden on syytä varmistaa, että itsesääntely osoittaa toimivuutensa jatkossakin eikä kiintiöitä tarvita Suomen olosuhteissa, Linnainmaa kehottaa. 

Lisätietoja: 

Leena Linnainmaa
varatoimitusjohtaja
Keskuskauppakamari
p. 050 356 1183

Liite: Naisten edustus eri kokoisten pörssiyhtiöiden hallituksissa

Avainsanat: