Taitojen puute yritysten suurin haaste digitalisaatiossa

Report this content

Digitaalisten taitojen puute, kustannushaasteet ja arvioitujen hyötyjen puute nousevat kärkeen, kun yritysjohtajia pyydetään nimeämään 1–3 suurinta haastetta digitalisaatioon liittyen, selviää kauppakamarien toteuttamasta yritysjohtajakyselystä.

“Digitalisaation hyödyt ymmärretään kansantalouden tasolla, mutta yritysjohtajien on vielä vaikea nähdä, miten digitalisaatiota voidaan soveltaa omassa yrityksessä. Räätälöityjen toimien kautta yritystason hyödyt on mahdollista konkretisoida”, kertoo Keskuskauppakamarin Ilkka Lakaniemi, joka vetää pk-yrityksille suunnattua kauppakamarien Digitaalinen polku -ohjelmaa. Lakaniemi vastaa yritysjohdon valmennus- ja koulutusohjelmasta yhdessä Heikki Halmeen kanssa

Yritysjohtajat kokevat haasteina myös muutosvastarinnan, huolen tietoturvasta sekä sen, ettei liiketoimintojen uudistamiselle ole vakiintunutta prosessia. Viidennes yritysjohtajista ei koe lainkaan esteitä muutokselle.

Katsa Oy:n toimitusjohtaja Timo Salli kertoo etenkin koulutuksen helpottaneen heidän yrityksessään muutosvastarintaa. Voimansiirtokomponentteja suunnitteleva ja valmistava Katsa on tehnyt merkittävän teknologiaharppauksen investoimalla 3D-mallinnusteknologiaan.

“Aluksi siirtyminen 2D-teknologiasta 3D-maailmaan koettiin haastavaksi, mutta nyt kaikki tunnistavat edut. Digitalisaatio toteutuu nyt tuotantoprosessin jokaisessa työvaiheessa, ja saamme tämän ansioista investoinneista mahdollisimman suuren hyödyn irti”, kertoo Salli.

Suuri osa yrityksistä satsaa yli satatuhatta euroa digitalisaatioon

Yritysjohtajista yli kolmannes (37 prosenttia) arvioi yrityksensä satsaavan yli 100 000 euroa digitaalisen liiketoiminnan kehityshankkeisiin vuoden 2015 aikana. Kymppitonnista 50 000 euroon taas investoi neljännes (25 prosenttia) ja 50 000 eurosta 100 000 euroon joka seitsemäs vastaaja (14 prosenttia). Alle kymppitonnin satsaavia yrityksiä on noin kuudennes (16 prosenttia).

“Investointihalukkuus digitalisaatioon on yrityksissä kasvamaan päin. Yritykset tarvitsevat tietoa siitä, mihin kannattaa satsata. Kalliit ja massiiviset IT-ratkaisut ovat mennyttä päivää. Nykyään on panostettava fiksuihin räätälöityihin ratkaisuihin, esimerkiksi pilvipohjaisiin palveluihin”, painottaa Lakaniemi.

Kasvuhakuisuus hautautuu kustannustehokkuuden alle

Kun kasvu ja kustannustehokkuus laitetaan digitalisaation tavoitteina vastakkain, valitsee tuplasti useampi yritysjohtaja kustannustehokkuuden (64 prosenttia) kuin kasvun (31 prosenttia).

Ilkka Lakaniemi kääntäisi mielellään luvut toisin päin.

“Kasvua ei saada aikaan vanhalla tavalla, jossa on haettu prosessien optimointia ja kustannustehokkuutta. Digitalisaation todelliset hyödyt toteutuvat vasta kun yritysjohtajat oppivat näkemään sen kasvun ja uudistumisen välineenä”, Lakaniemi summaa.

Kysely on osa kauppakamarien Digitaalinen Polku -ohjelmaa. Mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma sparraa yritysjohtoa ja hallitusjäseniä digitaalisessa murroksessa. Ohjelman tavoitteena on kasvattaa digitaalista johtajuutta ja sysätä liikkeelle yrityskohtainen muutosohjelma. Haku ohjelman pilottiin on auki 15.10. asti ohjelman verkkosivuilla: http://digitaalinenpolku.fi/.

Kauppakamarien yritysjohtajakysely tavoittaa keskeisiä elinkeinoelämän vaikuttajia, joiden vastaukset kuvaavat laajalti alueensa mielipiteitä. Kysely on lähestymiseltään kvalitatiivinen. Syyskuussa 2014 tehtyyn, digitalisaation haasteita ja tavoitteita koskevaan kyselyyn vastasi 681 yritysjohtajasta 160. Kysely tavoittaa keskeiset yritysjohtajat kaikkialta Suomesta, Hangosta Utsjoelle. Vastaajat ovat PK-yritysten, suuryritysten, perheyritysten sekä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ja kuntapäättäjiä, jotka kuuluvat Suomen 19 kauppakamarin hallituksiin ja valtuuskuntiin.

Lisätietoja:

Esitys tuloksista: Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta

Ilkka Lakaniemi, p. 040 721 8009, ilkka.lakaniemi@chamber.fi

Avainsanat: