TULOVEROTUSTA ALENNETTAVA MYÖS VAALIKAUDEN ALUSSA

Työn verotuksen keventämistä ei tule lykätä vaalikauden loppuvuosiin. Kireä verotus vaalikauden alussa vaarantaa hallitusohjelmassa tavoitellut uudet työpaikat, Keskuskauppakamari muistuttaa. Tuloverotuksen keventämistä puoltaa myös se, että kotitalouksien sähkö- ja polttoainekulut ovat nousemassa tuntuvasti.

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen talouspoliittinen linja on kunnianhimoinen. Tavoitteeksi on otettu 80 000 – 100 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nostaminen vaalikauden loppuun mennessä 72 prosenttiin. Samalla valtiontaloudelle tavoitellaan yhden prosenttiyksikön suuruista ylijäämää vuoteen 2011 mennessä.

– Tavoitteet eivät toteudu, jos talous kehittyy VM:n laskelman perusuran mukaisesti (vuotuinen talouskasvu 2,4 %). Kasvun tulee olla vähintään kolmen prosentin tasolla, arvioi Keskuskauppakamarin ekonomisti Maarit Lindström.

Keskuskauppakappakamarin arvion mukaan hallitusohjelmassa mainitut uudistukset ovat oikeansuuntaisia, mutta eivät riittäviä talouskasvun saavuttamiseksi. Kasvutavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja rohkeampia verolinjauksia.

Työn verotusta kevennettävä tuntuvasti

Työllisyystavoitetta Keskuskauppakamari pitää kunnianhimoisena, mutta ei mahdottomana.
– Tarvitaan voimakkaita taloudellista kasvua nopeuttavia ratkaisuja. Uudet työpaikat eivät synny passiivisella talouspolitiikalla, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila muistuttaa.

Työn verotusta kevennettiin viime vaalikauden aikana reaalisesti yli kahdella miljardilla eurolla. Tästä huolimatta verotulot kasvoivat ja maahan syntyi lähes 100 000 uutta työpaikkaa.
Nyt on arvioitu, että veronkevennyksillä ei olisi samaa myönteistä työllisyysvaikutusta kuin aikaisemmin.
– Arvio pitää osin paikkansa, mutta ei siinä määrin, että meillä olisi varaa luopua työn verotuksen keventämisestä, Mattila sanoo.

Hallitus ilmoittaa tavoitteekseen tuloverotuksen keventämisen reaalisesti 1,2 miljardilla eurolla.
– Tavoite on mittava, mutta voidaan kysyä, onko se kuitenkaan riittävä uusien työpaikkojen syntymiselle. Mattilan mielestä kevennysvara olisi tullut mitoittaa rohkeammin.

Työn verotuksen keventäminen on Suomessa sidottu tulopoliittisten ratkaisujen yhteyteen ja sisältöön. Mattilan mukaan hallitusohjelmasta näkyy, että näin on tarkoitus tehdä myös lähivuosina.
– Työn verotuksen keventämistä ei tulisi lykätä vaalikauden loppuvuosiin. Tavoitellut uudet työpaikat jäävät syntymättä, jos työn verotus säilyy kireänä vaalikauden alkuvuodet.

Kotitalouksien energialaskut nousussa

Hallitusohjelmassa on sovittu energiaverojen kiristämisestä reilulla 300 miljoonalla eurolla.
Kiristykset kohdistuvat etupäässä kotitalouksiin, jolloin verotus kiristyy automaattisesti lisää myös arvonlisäverotuksen muodossa. Yhdessä energian hinnan nousupaineen kanssa kotitalouksien sähkö- ja polttoainekulut ovat nousemassa tuntuvasti.
– Tässä on samalla yksi vahva peruste keventää tuloverotusta, sanoo Mattila.

Energiaverojen kiristymisen kokonaisvaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisen verokevennysvaikutus. Keskuskauppakamarin mielestä nämä uudistukset tulisikin tehdä toisiaan tasapainottaen samanaikaisesti ja vasta vaalikauden loppupuolella. Tällöin heti vaalikauden alussa olisi tilaa työn verotuksen keventämiselle.

Lisätietoja: Pauli K Mattila, varatoimitusjohtaja, Keskuskauppakamari, puh. (09) 6969 6617,
Maarit Lindström, ekonomisti, Keskuskauppakamari, puh. (09) 6969 6664

Keskuskauppakamarin talouspoliittinen kannanotto on luettavissa tiedotteen lopussa olevasta liitteestä.