Turha byrokratia pois loppiaiskaupasta

Aluehallintovirastot myönsivät lupia vähittäiskaupan liikkeiden loppiaisaukioloon kahdentoista kauppakamarin alueella. Poikkeuslupia haki 15 kauppakamaria eri puolilla maata. Loppiaiskaupan taloudellinen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta, kun venäläismatkailijoiden lukumäärä ja rahankäyttö ovat lisääntyneet. Kaikkialla maassamme matkaajia ei siis loppiaisena palvella, vaikka paras arviointikyky tarpeeseen on yrityksillä itsellään ja liikkeiden  auki pitämisellä on sekä työllistävä että tuloja aikaansaava vaikutus.

Kaupat voivat pitää ovensa avoinna poikkeusluvan saaneilla alueilla loppiaisena 6.1.2013 kello 12.00 ja 21.00 välisenä aikana. Jokainen vähittäiskaupan yksikkö tekee itse päätöksen mahdollisesta aukiolosta. 

Poikkeusluvan myöntämisen perusteluissa painoi erityisesti se, että loppiainen on Venäjällä yksi vuoden lomasesongeista ja silloin luvan saaneille alueille saapuu runsaasti venäläisiä ostosmatkailijoita. Osalla kauppakamarialueista hakemus ei johtanut toivottuun lopputulokseen: lupa hylättiin kokonaan tai sitä rajoitettiin tietyille alueille, koska ei pystytty osoittamaan riittävää turistien määrää. Tarkan turistimäärän paikkakunta- tai kauppakohtainen tilastointi on kuitenkin käytännössä mahdotonta.   

– Loppiaiseksi Suomeen saapuvat venäläisturistit tuovat taloudellisesti merkittävän lisän kaupan joulusesonkiin. Kaupankäynnin salliminen vahvistaa työllisyyttä sekä kaupan että matkailun alalla, sanoo Keskuskauppakamarin kehityspäällikkö Pirjo Liukas.  

Kauppakamarit pyrkivät keventämään turhaa hallintobyrokratiaa  

Yleensä kauppakamari hakee aluehallintovirastolta poikkeuslupaa kaikkien tietyllä alueella toimivien vähittäiskaupan yksiköiden puolesta. Näin taataan alueen elinkeinonharjoittajien tasapuolinen kohtelu ja vähennetään sekä yritysten että viranomaisten hallinnollista taakkaa. 

Kauppakamareiden rooliin alueen yritysten edustajana on kiinnitetty huomiota myös hallituksen tuoreessa selonteossa, joka käsittelee kaupan aukioloaikojen  laajentamisen vaikutuksia. Selonteossa todetaan, että olisi syytä harkita vähittäiskaupan aukioloa sääntelevän lain muuttamista niin, että yritysten edustaja kuten kauppakamari voi hakea poikkeuslupaa tietylle, maantieteelliselle alueelle.  

– Kauppakamari on tähänkin asti toiminut alueensa yritysten edustajana poikkeusluvan hakemisessa. On kuitenkin hyvä, että lakiin tulisi kirjaus edustajan käytöstä. Samalla on käytäntöjä on yhtenäistettävä ja selkeytettävä niin, ettei kauppakamarin esimerkiksi tarvitse enää  jatkossa kerätä yrityskohtaisia valtuutuksia, vaatii Pirjo Liukas.  

Liitteenä on taulukko loppiaiseksi 2013 myönnetyistä poikkeusluvista vähittäiskaupan liikkeiden aukioloon. Lisätietoja kauppakamarin sivuilta www.kauppakamari.fi  

Lisätietoja:
Pirjo Liukas
kehityspäällikkö
Keskuskauppakamari
p. 050 592 4679