Yritysjohtajakysely: Yli kolmannes yrityksistä palkkaisi vaikeasti työllistettäviä, jos byrokratiaa olisi vähemmän
Kauppakamarien yritysjohtajakysely osoittaa, että 39 prosenttia suomalaisyrityksistä työllistäisi enemmän haastavasti työllistettäviä, mikäli byrokratiaa olisi vähemmän. "Kaupan ala voisi työllistää vaikka kuinka paljon nuoria, kun tuki ohjattaisiin helposti ja joustavasti suoraan yrityksiin", kommentoitiin vastauksissa.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely osoittaa, että suomalaisyrityksistä vain neljännes eli 26 prosenttia on hyödyntänyt työllistämistukea vaikeasti työllistettävien palkkaamiseen. Yrityksistä 39 prosenttia puolestaan työllistäisi enemmän haastavasti työllistettäviä, mikäli byrokratiaa olisi vähemmän.
Työllistämistukien hakemisen sujuvuuteen otti kantaa noin puolet yritysjohtajista. Ainoastaan alle kolmannes eli 31 prosenttia kantaa ottaneista piti tukien hakemista sujuvana ja helppona.
Suomen kolmanneksi suurimman työllistäjän, ISS Palveluiden Sirpa Huuskonen toivoo, että työllistämistukien hakemiseen olisi edes yksi luukku, yksi viranomainen ja sähköiset lomakkeet. Lisäksi yritykset pitäisi ottaa mukaan suunnittelemaan toimintatapoja, jotta molemmat osapuolet selviäisivät mahdollisimman kevyillä toimintatavoilla, jotka palvelisivat ennen kaikkea työelämästä syrjäytyvien saamisessa työelämään.
Paperiviidakko vaikeuttaa
– Olemme rakentaneet aivan liian vaikean järjestelmän siihen, että yhteiskuntamme vähäosaisimmat saataisiin töihin. Ei ole tarkoituksenmukaista luoda paperiviidakkoa yrityksille, jotka haluaisivat kantaa yhteiskuntavastuuta, erityisesti kun ongelma ja tavoite ovat yhteisiä, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila.
Pienillä yrityksillä on vähiten aikaa ja kykyä selvitä työllistämiseen liittyvästä byrokratiasta, kuitenkin niissä on suurin piilevä työllistämispotentiaali. Siksi työvoimahallinnon erityiskohteeksi tulisi ottaa rekrytointeja suunnittelevat pienet yritykset.
Työvoimaviranomaiset eli ELY-keskukset ja TE-toimistot tarjoavat yrityksille runsaasti erilaisia työllistämis- ja asiantuntijapalveluita. Kauppakamareissa on havaittu suurimman haasteen olevan, etteivät nämä löydä tietään yrityksiin.
– Palkkatuettu työ, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus, työelämävalmennus, oppisopimuskoulutus, työharjoittelu, yhteishankintakoulutus, nuorten yhteiskuntatakuu. Mahdollisuuksia on niin paljon, että työllistämistukien selvittäminen on erityisesti pienen yrityksen näkökulmasta hyvin työlästä, ja siihen työllistävä vaikutus usein jääkin.
Työvoimahallinnon työllistämispalvelut tulisi paketoida selkokielelle siten, että yritykset voivat ymmärtää ne nykyistä paremmin ja nopeammin, sanoo asiamies Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Ilman työtä jääneistä kallis lasku yhteiskunnalle
Työllistämiseen liittyvät suuret inhimilliset näkökohdat ja hintalaput. Työelämän ulkopuolelle jäänyt henkilö maksaa kansantaloudelle noin 700 000 euroa. Julkinen talous maksaa jokaisesta pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta 400 000 euroa. Alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt on maksanut yhteiskunnalle 60 vuotta täyttäessään noin 1,1 miljoonaa euroa.
Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja on Suomessa yhteensä noin 112 000 henkilöä eli 4,2 prosenttia työvoimasta. Työttöminä työnhakijoina on 31 000 alle 25-vuotiasta.
Tammikuussa 2013 yritysjohtajille tehtyyn kyselyyn vastasi 229 yritysjohtajaa. Kyseessä on ainoa kysely, joka tavoittaa 832 keskeistä yritysjohtajaa kaikkialta Suomesta, Hangosta Petsamoon. Vastaajat ovat PK-yritysten, suurten yritysten, perheyritysten ja pörssiyhtiöiden johtajia ja kuntapäättäjiä. Vastaajat kuuluvat Suomen 19 kauppakamarin hallituksiin ja valtuuskuntiin.
Yritysjohtajakysely I/2013: Toimivatko työllistämistuet? (Tulokset grafiikkana sekä kommentit ja ratkaisuehdotukset)
https://www.slideshare.net/K3FIN/tyllistamistuet-yritysjohtajakysely/
Lisätietoja:
http://helppohallinto.fi/case-iss-byrokratiahaaste/
http://helppohallinto.fi/miljoonan-euron-haaste/
Avainsanat: