Yritysjohtajat: Kuntien hankintaprosessit saatava selkeiksi ja läpinäkyviksi

Yritykset edellyttävät nykyistä hankintalainsäädäntöä kehitettäväksi niin, että hankintaprosessit saadaan suoraviivaisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi, ilmenee Keskuskauppakamarin yritysjohtajakyselystä. Tämä kehitys on mahdollista vain, jos yritysten ja kuntien yhteistyötä lisätään kaikilla tasoilla. “Tärkeimmäksi toivomukseksi nousi, että kuntiin saataisiin lisää hankintaosaamista”, tarkentaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila.

Keskuskauppakamari pyysi yritysjohtajia laittamaan tärkeysjärjestykseen kymmenen kuntateesiä. Yritysjohtajat peräänkuuluttavat ennen kaikkea selkeitä ja näkyviä hankintaprosesseja.

– Hankintaosaamista on selkeästi parannettava kuntahankinnoissa. Palvelujen laadulle on kehitettävä selkeät mittaristot, jotta näennäisesti halvin hinta ei joka kerta olisi se tärkein kriteeri, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila.

Yritysjohtajat nostivat tärkeysjärjestyksessä toiseksi kuntien tehtävien karsimisen. Ministeriöiden halu laajentaa julkisten palvelujen määrää ja kattavuutta on johtanut tilanteeseen, jossa kunnat eivät enää selviä niille määrätyistä tehtävistä. Tämän johdosta kuntien tehtäviä on ehdottomasti karsittava.

– Kuntien ja valtion tehtävät pitää katsoa yhtenä kokonaisuutena ja sieltä lähteä kehittämään palvelujen rakenteita ja toimijoiden roolia tarkoituksenmukaisiksi, sanoo Rasila. – Yritysten mielestä kuntien toimintatapoja ja organisaatioita on yksinkertaistettava ja organisaatiotasoja vähennettävä.

Kolmantena prioriteettina vastaajat pitivät kuntien ja yksityisen välisen kilpailuneutraliteetin kuntoon saattamista. Kilpailuneutraliteetissa on edelleen korjaamisen varaa, vaikka valtio on linjannut haluavansa edistää yritysten ja kuntasektorin yhteiseloa.

– Tällä hetkellä kuntien kustannuslaskenta ei vastaa nykyajan vaatimuksia, jolloin palvelujen hintojen vertailu tulee mahdottomaksi. Erityisesti kuntayhtöiden monopoliasemaan tulee puuttua radikaalisti, vaatii Rasila.

Oma etu ohittaa

Vastauksista kävi myös ilmi, että kuntapäättäjät, sekä virkamiehet että poliitikot, ovat usein liikkeellä omien lähtökohtiensa toteuttamiseksi. Silloin oma etu menee valitettavan usein oikean ratkaisun edelle. Erityisen suurta haittaa kuntarakenteen järkeistämiselle aiheuttaa kuntatyöntekijöiden viiden vuoden muutosturva, joka vetää pohjan pois kaikilta perusteilta järkeistää kuntarakennetta.

Yritysjohtajat haluaisivat saada kuntien työntekijöiden viiden vuoden irtisanomisajan muiden alojen tasolle. Tuottavuuden ja tehokkuuden nostoon ei päästä hyvilläkään rakenneratkaisuilla, jos tarpeellisia irtisanomisia ei voida tehdä.

– Irtisanomisturva alkaa alusta uudelleen aina jos uusi kuntajärjestely tehdään, jolloin pahimmillaan kunnallisessa toiminnossa voi olla tuplamiehitys jopa kymmenen vuoden ajan, muistuttaa Rasila.

Vastaajien mukaan mukaan kunnan koolla ei sinänsä ole tavoitteena merkitystä. Jos suurimmat kunnat saataisiin tehokkaiksi, niin sillä selvittäisiin koko kuntasektorin ongelmasta. Pienten kuntien yhdistymistä pitää tarkastella siitä näkökulmasta, pystyvätkö ne takaamaan palvelutuotannon tehokkaamman hoidon kuin suurissa kokonaisuuksissa. 

Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Tommi Rasila, p. 040 750 8158
viestintäpäällikkö Lasse Lehman, p. 050 548 0235

Keskuskauppakamari selvitti yritysjohtajien mielipiteitä kuntateeseistä kyselyllä, joka lähetettiin 834 yritysjohtajalle ja päättäjälle. Vastaajat olivat Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien hallitusten ja valtuuskuntien jäseniä. Kyselyn vastausaika oli 29.8.-14.9.2012. Vastauksia saatiin 269. Vastausprosentti oli 32.