Yritysten viesti hallitukselle - TOIMIVAA YRITYSVEROTUSTA JA NOPEASTI

Yritysjohtajat antoivat huhtikuussa aloittaneen Matti Vanhasen II hallituksen veropolitiikalle arvosanaksi 7½, joka on veroasioissa hyvä. Veropolitiikan sisältö ei ole muuttunut, mutta neljä kuukautta myöhemmin arvosana on 7-. Yritysten viesti veropolitiikan toteuttamiseen on selvä: luvatut muutokset on toteutettava ripeästi ja siten, että ne toimivat myös käytännössä.

- Tyytymättömyys selittynee sillä, että uudistushenkisen liikkeellelähdön jälkeen tahti on hiipunut ja konkreettiset teot viipyvät, totesi varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä Helsingissä.

Yritysverotuksessa vuoroaan odottaa verolainsäädännön sopeuttaminen kansainvälisiin IFRS-tilinpäätöksiin. - Niin kauan kuin tätä työtä ei ole tehty, yritykset joutuvat laatimaan kaksi tilinpäätöstä: pörssiä varten IFRS-tilinpäätöksen ja verottajaa varten Suomen kirjanpitolain mukaan tehdyn tilinpäätöksen, sanoi johtaja Hannele Ranta-Lassila Keskuskauppakamarista.

Vuosi sitten voimaan tullut osakeyhtiölaki toi uusia joustavia tapoja yritysjärjestelyihin. Ne voidaan ottaa käyttöön vasta, kun ne hyväksytään myös verotuksessa.

Kummassakaan uudistuksessa ei ole kysymys verotuksen keventämisestä tai kiristämisestä vaan siitä, että kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö saadaan toimimaan, kuten niitä säädettäessä on tarkoitettu. Myös tällaiset uudistukset on vietävä aikailematta päätökseen silloinkin, kun ne tuntuvat teknisesti vaikeilta eivätkä lisää verotuloja. Yritysten kärsimättömyys on ymmärrettävää, sillä uudistustarve on ollut tiedossa jo vuosia.

Yritystoiminta ei ole veronkiertoa

Nykyinen lainsäädännön valmistelutapa, jossa säännösten toimivuus käytännön yritystoiminnassa näyttää olevan tavoitteena olematon, vaatii kehittämistä. - Ajankohtainen esimerkki on valmisteilla oleva väliyhteisölainsäädäntö, jossa lapsi uhkaa mennä pesuveden mukana. Sen sijaan, että laki tähtäisi alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti veron kiertämisen estämiseen, siitä on vaarana tulla este yritysten toivotulle kansainvälistymiselle, painottaa Ranta-Lassila.

Hallitus on luvannut uudistaa tonnistoveron kilpailukykyiseksi. Tonnistovero säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Sen piti olla veronhuojennus, mutta toisin kävi. Varustamoilla ei ole ollut varaa ottaa tonnistoveroa käyttöön. Uuden yrityksen onnistunut lopputulos vaatii, että uudistustyö käynnistetään nyt aivan toisenlaisista lähtökohdista kuin viisi vuotta sitten.

Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari, puh. 0500 435 702
Johtaja Hannele Ranta-Lassila, Keskuskauppakamari, puh. 050 583 1135