KESLA OYJ JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS 23.4.2014 klo 9.00

Konsernin liikevaihto kasvoi selvityskaudella lievästi vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan nähden.

KESLA OYJ  JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS 23.4.2014 klo 9.00

KESLA OYJ:N JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS 1.1.–23.4.2014

Konsernin liikevaihto kasvoi selvityskaudella lievästi vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan nähden. Häiriöt Venäjän kaupassa heikensivät liikevaihdon kasvua tavoitteisiin nähden. Tilauskanta kehittyi suotuisasti.

Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2013 ensimmäistä vuosineljännestä, ellei toisin mainita.

Tammi-maaliskuu 2014 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät:

-    konsernin liikevaihto kasvoi 5,1 % vertailukaudesta ja oli 11,3 miljoonaa euroa (1-3/2013 10,7 miljoonaa euroa)

-    konsernin liikevoitto laski hieman vertailukaudesta ja oli 380 tuhatta euroa voitollinen (414 tuhatta euroa)

-    liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli 459 tuhatta euroa negatiivinen (274 tuhatta euroa positiivinen)

-    osakekohtainen tulos oli 0,07 euroa (0,07 euroa)

-    konsernin omavaraisuusaste oli vuosineljänneksen lopussa 34,8 % (31.12.2013 37,3 %)

-    konsernin tilauskanta oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 11,2 miljoonaa euroa (31.3.2013 8,9 miljoonaa euroa).

-    Näkymät: Euroopan rahoituskriisin ja heikon talouskasvun jatkuminen painavat Keslan liiketoimintaympäristöä myös vuonna 2014. Alkavan tilauskannan sekä liiketoimintoihin tehtyjen kehitystoimenpiteiden myötä Keslan liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan vuonna 2014 kehittyvän kuitenkin suotuisasti ja ylittävän vuoden 2013 tason.

Toimintaympäristö

Euroopan taloudellisen toimintaympäristön heikkous jatkui selvityskaudella vaikuttaen myös Keslan toimintaympäristöön. Positiivista selvityskaudella oli Euroopan metsäteollisuuden, saha- ja selluteollisuuden, positiivisena jatkunut kysyntätilanne, joka tuki metsäkoneiden ja -laitteiden peruskysyntää kauden aikana. Negatiivista oli puolestaan Venäjän investointituotemarkkinoiden häiriintyminen.

Liikevaihto

Kesla -konsernin liikevaihto kasvoi 5,1 % vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vertailukauteen nähden ollen 11,3 miljoonaa euroa (1-3/2013 10,7 miljoonaa euroa). Metsäkoneet–liiketoiminnan ulkoinen myynti kasvoi 9,9 %, mutta konepajajärjestelmien ulkoinen myynti puolestaan laski 16,4 % vertailukauteen nähden.

Keslan kotimaan myynti laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä vertailukauteen nähden 13,9 % ollen 4,3 miljoonaa euroa (5,0 miljoonaa euroa). Keslan vientimyynti puolestaan kasvoi 21,8 % vertailukauteen nähden ollen 6,9 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 61,6 % (53,1 %). Vientitoiminnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 68,8 % (64,1 %).

Metsäkoneryhmän liikevaihdon positiiviseen kehitykseen vaikuttivat metsäteollisuuden hyvä kysyntätilanne sekä konsernissa tehdyt aktiiviset tuotekehitys- ja markkinointipanostukset. Metsäkoneryhmän liikevaihdon kasvua tavoitteisiin nähden heikensi maalis-huhtikuussa häiriintynyt Venäjän kauppa asiakkaiden siirtäessä hankintapäätöksiään ruplan eurokurssin heikentymisen seurauksena. Konepajajärjestelmien liikevaihdon kehitystä heikensi suomalaisten investointituotteiden heikko kysyntä Euroopassa sekä suomalaisen konepajateollisuuden rakennemuutos.

Tulos

Kesla -konsernin liikevoitto laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä lievästi vertailukauteen nähden. Vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 380 tuhatta euroa voitollinen (1-3/2013 414 tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja 307 tuhatta euroa voitollinen (315 tuhatta euroa).

Metsäkoneryhmän tulos ennen veroja parani vertailukauteen nähden ollen 277 tuhatta euroa (1-3/2013 251 tuhatta euroa). Konepajajärjestelmien tulos puolestaan heikkeni vertailukauteen nähden ollen 46 tuhatta euroa (1-3/2013 109 tuhatta euroa).

Molempien liiketoiminta-alueiden tulosta painoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä liiketoimintavolyymien jääminen alle konsernin rakenne- ja kapasiteettitason. Metsäkoneryhmän tulosta vertailukauteen nähden paransi liikevaihdon positiivinen kehittyminen sekä konsernissa tehdyt kehitystoimenpiteet tuloksen jäädessä kuitenkin edelleen ei-tyydyttäväksi. Metsäkoneryhmän tuotteiden hintakilpailu erityisesti Euroopan markkinoilla voimistui kone- ja laitetarjonnan ylittäessä asiakaskysynnän. Keslalla on käynnissä merkittäviä kehitys- ja investointihankkeita, joilla osaltaan tuetaan Keslan liiketoimintojen positiivista kehitystä hankkeiden kustannusten kirjautuessa kuitenkin etupainotteisesti ja painaen siten osaltaan vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen tulosta.

Konepajajärjestelmien tuloksen heikkeneminen johtui liikevaihdon selvästä laskusta, jota ei pystytty kompensoimaan tehdyillä sopeutustoimenpiteillä. Liikevaihdon lasku heijastelee suomalaisen konepajateollisuuden rakennemuutosta mm. Suomen kilpailukyvyn heikkenemisen kautta. Tuloskehitys pyritään kääntämään positiiviseksi asiakashallinnan kautta haettavalla volyymin kehityksellä sekä toimintoihin liittyvillä kehitystoimenpiteillä.

Investoinnit ja kehitys

Kesla -konsernin investoinnit kasvoivat vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vertailukauteen nähden ollen yhteensä 457 tuhatta euroa (1-3/2013 277 tuhatta euroa). Investoinnit liittyivät tammikuussa 2012 käynnistettyyn Kesla 2015 ‑kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on Kesla -konsernin liiketoimintojen, tuotteiden ja rakenteiden kokonaisvaltainen kehittäminen kannattavan kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi. Merkittävin yksittäinen investointi oli Joensuun tehtaan uuden pintakäsittelylinjan käyttöönotto vuoden 2013 lopussa linjan sisäänajon jatkuessa vielä selvityskauden aikana. Muut kone-, laite- ja järjestelmäinvestoinnit kohdistuivat konsernin valmistustoimintojen tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden kehittämiseen. Vuoden 2014 kokonaisinvestoinnit tulevat alittamaan selvästi vuoden 2013 tason.

Tuotekehitys

Kesla jatkoi selvityskaudella panostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Myös tuotteiden valmistettavuutta kehitettiin tuottavuuden ja laadun näkökulmasta. Aikaisempien vuosien mukaisesti Kesla tulee esittelemään tuoteuudistuksia ja -uutuuksia kuluvan vuoden metsä- ja kuljetusalan näyttelyissä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Markkinointi ja tytäryhtiöt

Kesla jatkoi selvityskaudella panostuksia myynti-, markkinointi- sekä jälkimarkkinointitoimintojen edelleen kehittämiseksi sekä kotimaassa että viennissä mm. Saksan tytäryhtiönsä kautta.

Kesla on päättänyt käynnistää Pietarissa sijaitsevan tytäryhtiönsä ooo Keslan purkamiseen johtavat toimenpiteet. Tytäryhtiö perustettiin vuonna 2006 ja sen operatiivinen toiminta ajettiin alas vuoden 2009 finanssikriisin myötä. Vuodesta 2009 alkaen Kesla on hoitanut Venäjän myynti- ja huoltoverkoston kehittämisen ja tuen Suomesta käsin. Venäjä on tehdystä päätöksestä huolimatta Keslalle merkittävä vientimaa tarjoten myös globaalisti katsoen edelleen yhden merkittävimmistä tulevaisuuden kasvupotentiaaleista Keslan tuotteille.    

Tase ja rahoitus

Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen päättävän taseen loppusumma oli 37,0 miljoonaa euroa (31.12.2013 31,0 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vuoden vaihteeseen nähden kasvatti konsernin liiketoiminnan kehittämisen kautta kasvanut käyttöpääoman tarve, Venäjän toimitusten siirtymiset sekä Kesla 2015 -hankkeen investoinnit.

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät selvityskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana nettomääräisesti 1,9 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 459 tuhatta euroa negatiivinen (1-3/2013 274 tuhatta euroa positiivinen).

Ensimmäisen vuosineljänneksen lopun omavaraisuusaste oli 34,8 % (31.12.2013 37,3 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli ensimmäisen neljänneksen päätteeksi 125,0 % (31.12.2013 109,3 %). Molempiin tunnuslukuihin vaikutti negatiivisesti sitoutuneen käyttöpääoman kasvu sekä käynnissä oleva investointiohjelma.

Henkilöstö

Kesla -konsernin palveluksessa oli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana keskimäärin 305 henkilöä (1-3/2013 281 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli vuosineljänneksen päättyessä 306 henkilöä (31.12.2013 298 henkilöä). Yksittäisiä rekrytointeja tehtiin tuotantoon tukemaan liikevaihdon kasvua sekä jälkimarkkinointiin vahvistamaan tuotetukea jälleenmyyjiin ja asiakkaisiin päin.

Riskit ja epävarmuustekijät

Keslan merkittävimmät operatiiviset ja strategiset riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennustamattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanimuutoksiin sekä Keslan toimintojen ja tuotteiden kansainväliseen kilpailukykyyn, omaisuuseriin ja henkilöstöön liittyviin riskeihin.

Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät kansainvälisen talouskasvun kehitykseen, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen sekä yksittäisenä merkittävänä markkina-alueena Venäjän talous-poliittisen tilanteen kehittymiseen. Häiriöt kansainvälisessä talouskasvussa tai rahoitusmarkkinoilla voivat johtaa investointituotteiden kysynnän heikkenemiseen nykyisestään. Venäjän talous-poliittisen häiriön mahdollinen jatkuminen heikentää lyhyellä aikajänteellä investointituotteiden vientiä Keslallekin tärkeille Venäjän markkinoille. Epävarmuustekijöiden mahdollisella toteutumisella on negatiiviset vaikutukset Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat potentiaalisiin asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä.

Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden kysynnänvaihteluista. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2013 vuosikertomuksesta sivuilta 9 ja 10.

Lähiajan näkymät

Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöä leimaa edelleen Euroopan rahoituskriisin jatkuminen sekä talouskasvun heikkouden ylläpitämä investointien mataluus Euroopassa. Positiiviset odotukset kohdistuvat Euroopan metsäteollisuuden positiivisen suhdanteen jatkumiseen, metsäenergian käytön kasvun jatkumiseen sekä kasvavaan kierrätysliiketoimintaan Euroopassa. Konepajajärjestelmien odotukset vuodelle 2014 ovat vaimeat toimialan ollessa Suomessa rakennemuutoksen alla.

Vallitsevassa liiketoimintaympäristössä Kesla pyrkii molempien liiketoiminta-alueidensa omilla tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteillään tukemaan tuotteidensa ja palvelujensa suotuisaa kysyntää mahdollistaen vähintään kohtuullisen liiketoimintavolyymin ja -kannattavuuden lähitulevaisuudessa.

Keslan tilauskanta oli vuoden ensimmäisen neljänneksen lopussa vertailukautta korkeammalla tasolla ollen 11,2 miljoonaa euroa (31.3.2013 8,9 miljoonaa euroa).

Euroopan rahoituskriisin ja heikon talouskasvun jatkuminen painavat Keslan liiketoimintaympäristöä myös vuonna 2014. Alkavan tilauskannan sekä liiketoimintoihin tehtyjen kehitystoimenpiteiden myötä Keslan liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan vuonna 2014 kehittyvän kuitenkin suotuisasti ja ylittävän vuoden 2013 tason.

Yhtiökokouksen päätökset

Keslan yhtiökokous hyväksyi 27.2.2014 hallituksen esityksen, jonka mukaisesti vuodelta 2013 maksettiin osinkoa 0,10 euroa/osake, yhteensä 337 tuhatta euroa (vuodelta 2012 0,03 euroa/osake). Hallituksen jäseniksi valittiin Harri Forss, Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist, Ritva Toivonen ja uutena jäsenenä John Lahtinen. Tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, jonka vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT-tilintarkastaja Ulla Nykky. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Veli-Matti Kärkkäinen ja varapuheenjohtajaksi Roger Nyqvist.

Yhtiön vuosineljännesten liikevaihdot ja tulokset ennen veroja (1000 EUR)

Keslan osavuosikatsaus ajalta 1.1. - 30.6.2014 julkaistaan 5.8.2014 klo 9.00.

Joensuu 23.4.2014

KESLA OYJ

Jari Nevalainen

toimitusjohtaja

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, 040 - 830 7750

JAKELU:

NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.kesla.com

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on tytäryhtiönsä kautta myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2013 44,9 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 70,1 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiöt Pietarissa ja Sinzheimissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 300 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.