Ammatillinen kuntoutus onnistuu, kun työyhteisö tukee työhön paluuta

Ammatillinen kuntoutus voi parhaimmillaan olla varsin tehokas työurien pidentäjä. Kuntoutuksen onnistumisen edellytykset kasvavat, kun työntekijän kuntoutusta on suunnittelemassa työterveyshuolto, esimies sekä kuntoutuksesta vastaava koordinaattori. Lisäksi tärkeä osa kuntoutuksen onnistumisessa on koko työyhteisön tuki sekä huolella mietitty kuntoutussuunnitelma.

Tulokset käyvät ilmi Kevan ammatillista kuntoutusta koskevasta tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntoutusprosessin läpikäyneitä henkilöitä, joiden kuntoutusmuotona on ollut joko työkokeilu tai uudelleenkoulutus. Tutkimus on toteutettu haastatteluna, jossa vastaajana on 16 julkisen sektorin työntekijää.

Työyhteisön tuki hyvä, esimiestyössä parannettavaa

Tulosten mukaan työyhteisö näyttäisi suhtautuvan varsin hyvin esimerkiksi lyhennettyä työpäivää tekevään työkaveriin, eikä kateutta lyhemmästä työajasta juuri ole ollut. Työyhteisön suhtautumista on parantanut mm. se, jos osatyökykyisten tilannetta on käsitelty yhteisesti esimerkiksi työpaikkakokouksissa.

- Sen sijaan esimies ei ole välttämättä tarvittavissa määrin tukena työhön paluussa sairausloman jälkeen. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi epäasiallisena käytöksenä tai haluttomuutena etsiä ratkaisuja, joiden avulla osatyökykyinen pystyisi jatkamaan työskentelyä omassa tai uudessa työssä, tutkija Pirjo Saari kertoo.

Pitkäjänteistä suunnittelua kaivataan

Pitkään jatkunut sairastaminen vaikuttaa kuntoutujien mielialaan. Siksi yksi ratkaiseva tekijä ammatillisen kuntoutuksen onnistumisen kannalta on se, että kuntoutujalle löydetään uusi, työkyvyn kannalta sopiva työ riittävän nopeasti, jotta työhön paluun kynnys ei nouse liikaa.

Ongelmana kuitenkin on, että sopivan työn löytyminen saattaa vaatia moniakin työkokeiluita.

- Kuntoutujan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää miettiä kuntoutussuunnitelma huolellisesti loppuun saakka, koska hätiköidyt ratkaisut ja työkokeilupaikasta toiseen pompottelu alentavat kuntoutujan motivaatiota palata työhön. Tulosten mukaan kuntoutusprosessin suunnittelua voi tehostaa se, että siinä on mukana työkykyasioista vastaava koordinaattori, jolla on näkemys organisaation uudelleensijoitusmahdollisuuksista, Pirjo Saari kertoo.

Uudenlainen tutkimusasetelma

Käynnissä olevan tutkimuksen tutkimusasetelma on uudenlainen: siinä selvitetään julkisen sektorin työntekijöiden työhön paluuta ja siihen liittyviä haasteita seurantahaastatteluin kahdessa eri mittauspisteessä (kevät 2012 ja syksy 2012).

Haastatteluja tehtäessä kuntoutujat olivat saaneet päätökseen kuntoutusjaksonsa, joko työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen. Puolen vuoden jälkeen tehdään seurantahaastattelu, jossa selvitetään sitä, miten työhön paluu ja työssä pysyminen on sujunut.

Lisäksi tutkimuksessa haastatellaan työnantajia tarkoituksena selvittää, miten työntekijöiden ja työnantajan näkemykset työhön paluusta ja siihen liittyvistä haasteista kohtaavat toisensa.

Tutkimuksen loppuseminaari pidetään 4.12.2012 Kevassa.

Lisätietoja

tutkija Pirjo Saari, puh. 020 614 2094 tai 0400 341 390

Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 31,5 miljardia euroa (31.3.2012). Palveluksessamme on noin 540 henkilöä.