Eläkerahaston käyttö suhdannepuskurina ongelmallista
Kevan vt. toimitusjohtaja Pekka Alanen ei innostu kunnallisen eläkerahaston käytöstä kuntien taloustilanteen tasaajana tai lyhytaikaisista eläkemaksualennuksista.
- Kunnalliseen eläkevastuurahastoon on kertynyt tällä hetkellä 37,8 miljardia euroa, josta hieman alle puolet on kertynyt eläkemaksuista ja puolet Kevan sijoitustoiminnan tuloksesta. On kuitenkin syytä huomata, että tämä kattaa vain noin kolmanneksen kuntien eläkevastuista, Kevan vt. toimitusjohtaja Pekka Alanen kertoi Kuntaliiton Talous- ja rahoitusfoorumissa keskiviikkona 12. helmikuuta.
Tällä hetkellä kunnallinen eläkevastuurahasto on vielä kerryttämisvaiheessa, mutta jo muutaman vuoden kuluttua eli jo vuonna 2017 eläkemenot kasvavat eläkemaksutulojen suuruisiksi.
- Tämän hetkisten laskelmien mukaan jo kotvasen kuluttua kuntien eläkemenot nousevat sille tasolle, että kaikki työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksut käytetään eläkkeiden maksuun ja jatkossa sijoitustuottoja käytetään myös osana eläkkeiden maksua.
Alasen mielestä asiasta on hyvä käydä keskustelua. Alanen kuitenkin katsoo, että tietoisen rahoituksellisen vajeen jättäminen kuntien omaan eläkejärjestelmään ei olisi pitkänäköistä eikä kovin vastuullistakaan. Huolehdittavana on yli sukupolvien kestävä lupaus eläkejärjestelmän kestävyydestä.
- Myös työuransa aloittaneilla pitää säilyttää kohtuulliset eläkemaksut. Tällä hetkellä kuntatalouden ongelmien lisäksi kunnallisen eläkejärjestelmän kestävyyteen sisältyy monia muuttujia, jotka voivat vaikeuttaa tulevien eläkevelvoitteiden hoitamista. Toki jotkin muuttujat niitä voivat helpottaakin, esimerkiksi emme vielä tiedä, mitä vuodeksi 2017 ajoitettu eläkeuudistus tuo tulleessaan.
Eläkemaksutulo riippuu kunta-alan palkkasummasta eli siitä, kuinka paljon kuntatyöntekijöitä on ja kuinka suuret palkat ovat. Alanen kertoi, että palvelutarpeiden kasvu ennakoisi kuntatyöntekijöiden määrän kasvua, mutta esimerkiksi vuodesta 2000 alkaen kuntien kasvaneet palvelut ovat kanavoituneet pitkälti ostopalveluihin.
- Vuodesta 2000 kuntatyöntekijöiden määrä on kasvanut alle viisi prosenttia. Samalla ajanjaksolla kuntien ostopalveluihin käyttämä euromäärä on kasvanut noin 190 prosenttia eli kolminkertaistunut, Alanen totesi.
- Tällä hetkellä kuntapalvelujen osalta näyttäisi olevan kuitenkin enemmän karsimisen kuin lisäämisen tarve.
Eläkeuudistuksessa otettava huomioon ikärakenteen muutos
Eläkeuudistuksen tähtäimenä on vuosi 2017 ja Alasen mielestä olisi toivottavaa, että uudistuksesta käydään avointa ja vahvasti tulevaisuuteen suuntautunutta keskustelua.
- Uudistus ei ole pelkästään eläkejärjestelmän rahoituksesta lähtevä. Itse näen suuremmaksi ongelmaksi huoltosuhteen ja eläkejärjestelmällä on varsin merkittävä roolinsa huoltosuhteeseen. Ikärajat johtavat vääjäämättä väestön siirtymiseen huoltajista huollettaviksi, Alanen kertoi.
- Vaikka eläkejärjestelmällä ei voida ratkaista kaikkia huoltosuhteen muutokseen liittyviä ongelmia eikä eläkejärjestelmälle sellaista roolia sovi laittaakaan, on vanhuuseläkeikä merkittävässä roolissa siinä, kuinka paljon ja kuinka nopeasti huoltosuhde muuttuu. Jos haluamme pitää kiinni nykyisenkaltaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, meillä pitää olla töitä ja sille tekijöitä. Suuri osa väestöstä ei voi olla työmarkkinoiden ulkopuolella.
Sopivaa eläkeikää Alanen ei määritä.
- En kuitenkaan koe, että olisin vielä liian vanha työmarkkinoille ensi vuonnakaan, 67-vuotias Alanen tokaisi.
Lisätietoja:
vt. toimitusjohtaja Pekka Alanen, p. 020 614 2349, 0500 206 052
***
Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 37,9 miljardia euroa (31.12.2013). Palveluksessamme on noin 520 henkilöä.