Eläkkeelle siirtyminen ei ole helppo puheenaihe työpaikoilla
Mahdollinen vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto halutaan kohdistaa nuoremmille sukupolville, selvisi Kevan tutkimuksessa.
Kevan syksyllä 2013 toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden ajatuksia eläkkeelle siirtymisestä ja eläkeasioiden käsittelystä työpaikalla. Työpaikan sijaan eläkeasioista keskustellaan lähipiirissä. Puoliso on vastanneille tärkein keskustelukumppani eläkkeelle siirtymistä pohtiessa. Naiset puhuvat miehiä enemmän asiasta myös ystävien ja työkavereiden kanssa.
Kun päätös eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta on tehty, päätös kerrotaan työkavereille ennemmin kuin esimiehelle. 88 % vastaajista ilmoittaa kertoneensa eläkkeelle jäämisen ajankohdan työkaverille, 76 % esimiehelle.
Noin neljäsosa vastaajista ei ole kertonut esimiehelleen päättämäänsä eläkkeelle jäämisen ajankohtaa. Asia on jätetty kertomatta esimerkiksi siitä syystä, että vastaajat kokevat eläkkeelle siirtymisen olevan asia, joka ei kuulu työnantajalle tai kiinnosta tätä. Myös työmarkkina- tai organisaatiotilanne vaikuttaa asiaan: jos käynnissä on organisaatiomuutoksia, niin päätöksen kertomista pidätellään oman aseman varmistamisen vuoksi.
- Lähellä eläkeikää olevat työntekijät kokevat ettei heidän kannata muutostilanteissa paljastaa korttejaan eläkkeelle siirtymisen suhteen, kertoo tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Pirjo Saari Kevasta. Omien suunnitelmien paljastamisen ajatellaan myös vaikuttavan siihen, millaiseksi työntekijän rooli viimeisinä työvuosina muotoutuu.
- Matalaa profiilia pitämällä varmistetaan myös se, että työntekijä on työyhteisössä tasavertainen eikä eläkettä odottava vanhus, Saari toteaa.
Työpaikan kulttuuri ja toimintatavat vaikuttavat eläkeasian käsittelyyn
Mitä myönteisemmin työnantaja suhtautuu työssä jatkamiseen, sitä todennäköisemmin ja avoimemmin eläkkeellesiirtymisestä keskustellaan työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijät eivät kuitenkaan itse juuri ota eläkeasioita työpaikalla esille.
Olisi hyvä, jos eläkkeelle siirtyminen olisi luonteva ja pysyvä osa kehityskeskusteluja sovitusta ikärajasta eteenpäin. Tämä edesauttaisi myös sitä, että työntekijät eivät kokisi eläkeasiaa negatiivisena uteluna, vaan tietäisivät, että se on normaali työnantajan ennakoinnin väline ja osa kehityskeskustelua.
- Työurien pidentäminen on iso yhteiskunnallinen kysymys. Jos organisaatiokulttuuri ja toimintatavat eivät tue eläkeasian käsittelyä työpaikoilla, jää tämä yhteiskunnallinen kysymys yksilöiden ja heidän lähiyhteisönsä pohdittavaksi ja ratkaistavaksi, toteaa Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén.
Eläkkeelle siirtymisen odotetaan olevan myönteinen kokemus
Valtaosa julkisen työsektorin työntekijöistä odottaa lähestyvää eläkkeelle siirtymistä myönteisellä mielellä. Naiset, avio- tai avoliitossa elävät sekä ne työntekijät, joilla työkyky on heikentynyt, suhtautuvat hieman muita myönteisemmin tulevaan muutokseen.
Eläkkeelle siirtymisen prosessiin kuuluu myös uuteen elämänvaiheeseen sopeutumisen ennakointi. Noin kaksi kolmesta työntekijästä arvioi jäävänsä kaipaamaan työtovereita siirtyessään eläkkeelle. Sopeutumisen ennakoinnissa nousi esiin myös pohdintaa työn elämää rytmittävästä ja sisältöä tuovasta vaikutuksesta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, kuinka paljon suurempi eläke riittäisi kannustamaan työntekijöitä pidentämään työuraansa. Valtaosa työntekijöistä totesi, että eläkkeen määrän tulisi olla huomattavasti suurempi, jotta he muuttaisivat tämänhetkisiä ajatuksiaan eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta.
- Pieni taloudellinen kannustin ei riitä kallistamaan vaakaa työuran pidentämisen suuntaan, sanoo tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Riku Perhoniemi.
Ajankohtainen keskustelu eläkeiän myöhentämisestä ei tutkimuksen mukaan juuri vaikuta eläkeajatuksiin. Alle joka kymmenes 60 vuotta täyttäneistä vastaajasta ilmoitti, että julkinen keskustelu on vaikuttanut heidän eläkkeelle siirtymistä koskeviin suunnitelmiinsa.
Eläkejärjestelmän kestävyydestä erilaisia näkemyksiä
Eläkejärjestelmän kestävyyden osalta mielipiteet jakautuivat. Eniten uskotaan, että järjestelmän rahoitus on turvattu ainakin seuraavat 10 vuotta. Näin vastasi joka toinen (52 %) 60 vuotta täyttänyt työntekijä. 13 % vastaajista uskoi, että julkisen eläkejärjestelmän rahoitus on turvattu yli sukupolvien. 29 % puolestaan katsoi, että rahoitus on turvattu ainakin seuraavat 25 vuotta.
Luottavaisimmin järjestelmän rahoitukseen suhtautuivat miehet, naimisissa tai avoliitossa olevat, korkeakoulututkinnon suorittaneet, työkykynsä hyväksi arvioivat sekä nettotuloiltaan ylimpään tuloneljännekseen kuuluvat henkilöt.
- Ajankohtainen keskustelu eläkejärjestelmän uudistamistarpeista on mahdollisesti vaikuttanut mielipiteisiin järjestelmän kestävyydestä. Uudistustahan on perusteltu ennen kaikkea järjestelmän kestävyyden turvaamisella, sanoo tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka.
Kun tarkasteltiin luottamusta työntekijän oman toimeentulon kannalta, 51 % vastaajista ilmoitti, ettei voi täysin luottaa siihen, että eläkkeen määrä vanhuuseläkkeellä ollessa riittää takaamaan kohtuullisen toimeentulon. Täysin luottavaisia kohtuulliseen toimeentulon saamiseen oli 32 %. Luottamusta omaan toimeentuloon ja eläkejärjestelmän kestävyyteen selittivät samat taustatekijät.
Vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto halutaan kohdistaa muille kuin itselle
Kaksi kolmesta (68 %) tutkimukseen osallistuneesta 60 vuotta täyttäneestä katsoi, ettei vanhuuseläkkeen alaikärajaa voi nostaa niin, että muutos tulisi voimaan nopeasti ja että se koskisi myös 60 vuotta täyttäneitä. Ainoastaan 14 % ilmoitti, että vanhuuseläkeiän alaikärajan noston voisi kohdistaa koskemaan kaikkia ikäryhmiä.
Hieman useammin hyväksyttiin ajatus, että alaikärajaa nostettaisiin niin, että muutos koskisi jonkin verran 60 vuotta täyttäneiden ikäluokkaa, mutta kohdentuisi pääasiassa nuorempiin ikäluokkiin. Näin ajatteli joka neljäs (23 %) tutkimukseen osallistunut 60 vuotta täyttänyt henkilö. Eniten kannatusta sai ehdotus, jossa vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostettaisiin niin, että muutos kohdentuisi lähtökohtaisesti nuorempiin ikäluokkiin.
- Tulos tukee hyvin aikaisempien tutkimuksen tuloksia siitä, että etuuksien saantiehtojen kiristykset tai heikennykset halutaan suunnata muille kuin itselle, toteaa Toni Pekka.
Eläketiedotuksessa on onnistuttu
60 vuotta täyttäneiden tieto eläketurvastaan ja siitä, miten eläketurvan tasoon voi vaikuttaa, on varsin hyvällä tasolla. Noin kahdeksan kymmenestä arvioi tietävänsä kuinka suuren eläkkeen hän tulee saamaan siirtyessään eläkkeelle. Yleisemmin (70 %) tämä eläketieto on saatu työeläkeotteesta. Niistä 60 vuotta täyttäneistä henkilöistä, jotka ilmoittivat tietävänsä eläketurvansa tason, joka kolmas (39 %) katsoi, että tieto eläkkeen määrästä vaikutti tavalla tai toisella eläkkeelle siirtymistä koskeviin suunnitelmiin. Näissä tilanteista 42 % päätyi jatkamaan työssä pidempään kuin mitä oli ajatellut.
Tietoja tutkimuksesta
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden ajatuksia eläkkeelle siirtymisestä, eläkeasioiden käsittelystä työpaikalla sekä eläkejärjestelmän uudistamiseen liittyvistä kysymyksistä.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena alkusyksystä 2013. Tutkimukseen vastasi yhteensä 3 613 kuntien ja valtion työntekijää. Vastausprosentti oli 71. Vastaajien keski-ikä oli 62 vuotta. Vastaajista 71 prosenttia oli tehnyt päätöksen eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta.
Lisätiedot:
tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Pirjo Saari (eläkeasian käsittely työpaikalla), puh. 020 614 2094
tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka (eläkejärjestelmän sosiaalinen kestävyys), puh. 020 614 2229
tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Riku Perhoniemi (eläkkeelle siirtymiseen liittyvät odotukset), puh. 020 614 2765
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma (tutkimushanke yleisesti), puh. 020 614 2450
varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén (Kevan työkyky- ja jatkamisstrategia-alueesta vastaava varatoimitusjohtaja),
puh. 020 614 2204
***
Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 36,6 miljardia euroa (30.9.2013). Palveluksessamme on noin 520 henkilöä.