Kuntaeläkkeiden rahoituksessa pyritään vakaaseen eläkemaksuun

Report this content

Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Merja Ailus arvioi kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa kunta-alan eläkkeiden rahoituksen olevan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä suhteellisen vakaalla pohjalla: – Rahoituslaskelmamme ulottuvat aina vuoteen 2050 saakka. Olemme ottaneet niissä huomioon, että kunta-alan työntekijöitä siirtyy yhä enenevässä määrin vanhuuseläkkeelle ja että elinikä pitenee. Kuntatyönantajalta perittävään eläkemaksuun ei Ailuksen mukaan näillä näkymin kohdistu merkittäviä korotuspaineita: – Pyrkimyksenämme on pitää maksu melko vakaana ja ennustettavana. Esimerkiksi sijoitustuottojen heilahtelut eivät vaikuta äkillisesti maksuun. Työnantajalta perittävää maksua ei ole viime vuosina korotettu. Työnantajamaksun korotuspaineita voi kuitenkin ilmetä, jos kuntasektori supistuu voimakkaasti tai kunnat toimivat jatkossa vain palveluiden ostajina tai elinikä pitenee ennakoitua enemmän. – Kuntaeläkkeiden rahoitus on tiiviisti kytköksissä siihen, mitä kuntasektorilla tapahtuu. Keskeinen tekijä on palkkasumman kehitys. Mitä vähemmän työntekijöitä on kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä, sitä pienempi on kunnallinen palkkasumma ja suuremmaksi voi kuntatyönantajien eläkemaksu nousta. Toistaiseksi kunnallisen palkkasumman kasvu on ollut sitä luokkaa, että mahdolliset ulkoistamiset eivät ole vaikuttaneet eläkemaksuun, Ailus toteaa. – Rahoituslaskelmiemme riskinä on myös, kuinka hyvin olemme pystyneet ennakoimaan eliniän pitenemisen. Jos elinikä pitenee voimakkaammin kuin laskelmissamme on ennakoitu, niin silloin maksutason korotukset voivat tulla ajankohtaisiksi, Ailus arvioi. Tilastokeskuksen tuoreen ennusteen mukaan suomalaisten elinikä pitenee vauhdilla. Henkilön, joka täyttää 63 vuotta 2075, odotetaan elävän 8,1 vuotta pidempään kuin tänä vuonna 63 vuotta täyttävän. Tämä on 1,5 vuotta enemmän kuin aiemmassa vuonna 2007 tehdyssä ennusteessa. Julkisuudessa ollutta tavoitetta pidentää työuria kolmella vuodella Ailus pitää haastavana: – Koko yhteiskunnan ongelmana on, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään liian aikaisin. Erityisesti näitä eläkkeellejäämisiä pitäisi saada vähennettyä. Ennakoitavissa olevaa työvoimapulaa helpottaisi kovastikin se, että työurat jatkuisivat myös 63 vuoden täyttämisen jälkeen. Työurien pidentyminen edellyttää Ailuksen mielestä voimakasta panostamista työelämän kehittämiseen. Myös johdon osaamista ja tietämystä työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista tulisi parantaa: – Hyvän työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen investoidut taloudelliset panokset ja toisaalta tulokset saadaan tällä tavoin näkyviksi ja osaksi organisaatioiden normaaleja johtamisjärjestelmiä, Ailus arvioi. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Merja Ailus, puhelin 020 614 2201, +358405771907

Liitteet & linkit